Tälläinen Tähkäpää-kakku lähti sulostuttamaan minun rakkaan kummityttöni 3-vuotis synttärijuhlia. En ole aikaisemmin käyttänyt valmiita kakkukuvia mutta tässä tapauksessa oli pakko. Tähkäpää aihe on kuuminta hottia tämän perheen tyttöjen elämässä ja virheisiin ei ollut varaa! Kuvan piti olla näköinen ja ensin en meinannut löytää kuvaa mistään ja epätoivo hiipi maakarin roppaan. Aikani etsittyäni eksyin Leipuriputiikin sivuille ja sieltä se kuva löytyi. Käykääs kurkkaamassa sivuja, toimitus oli nopeaa ja olisiko ollut jopa hieman edullisempaa kuin muissa vastaavissa liikkeissä. Tilasin siis samalla muutakin. Minun oli pakko myös soittaa sinne ja kysyä kuvan perään kun koneella näytti, että kuva on varastossa mutta kun yritti tilata, ei kuvaa ollutkaan saatavilla. Puhelimeen vastasi erittäin miellyttävä herra, joka auttoi asiassa ja antoi muitakin tilaukseeni liittyviä vinkkejä ja jakoi samalla myös hyviä kikkoja ja neuvoja kakkujen leipomiseen liittyen. Suosittelen lämpimästi.
Tähkäpää-juhlat onnistuivat hienosti ja juhlakalu oli tyytyväinen näköiseen kakku kuvaan. Tyttäreni on kuulemma 3- ja kohta 5-vuotiaiden serkkujensa mielestä aivan kuin itse Tähkäpää, hih. Onnea vielä Elsa <3.
Ihanaa! Tänään alkoi koulu. Kiitos suomen valtio ja opetushallitus!!! Arki, rytmi ja lukujärjestys saapui keskuuteemme. Harmittaa opettajien puolesta nämä heidän tämän syksyiset pakko-lomautuksensa, ei varmasti ole helppoa aloittaa uutta lukukautta valmistautumatta. Tahtoisinpa tavata sen tyypin, joka laskee ja ynnää yhteen tämän lomautussotkun aiheuttaman odotetun säästön (pitkässä juoksussa) ja tahtoisin myös nähdä mustaa valkoisella kuinka tämä järjettömyys pelastaa Kouvolan kaupungin talouden?! Tästä ei tämän enempää...murr...
Koulutiet ovat taas täynnä pieniä taapertajia, olkaahan varovaisia liikenteessä ja höllentäkää kaasujalkaa. Sinun tiesi on varmasti myös jonkun koulutie! Voi, miten isoilta ne reput näyttävät pienten selässä! Muistan aina oman ensimmäisen koulupäiväni, se oli jännittävä ja niin pelottava. Olin saanut uuden repun. En riisunut sitä selästäni edes ruokasalissa vaikka muut nauroivat. Se oli vaan NIIN hieno. Ruoka oli mautonta, olinhan tottunut äidin omatekemiin pöperöihin. En puhunut kenellekään mitään koko päivänä, tai sellainen mielikuva minulle jäi. Mutta ope oli ihana, Lea Karppela! Tuo ihana satu-täti. Hänellä oli tapana lukea satu koulupäivän päätteeksi. Silloin ensimmäisenä koulupäivänä mieleeni on ikuisesti jäänyt se, kuinka hän varmaan vaistosi kauhuni ja sain käydä valitsemassa päivän päätteeksi satu-kirjan luokan perällä sijaisevalta hyllyltä. Otin SEN ihana prinsessa-kirjan, jonka kannen kaunista kuvaa olin jo aikaisemmin päivän aikana ehtinyt ihailla. En muista sadusta juurikaan mitään, koska nauliinnuin kuuntelemaan Lea-opettajan lumoavaa ääntä hänen lukiessaan satua meille. Jotenkin hän oli aina tilanteen tasalla ja hänen onnistui saada meidät tuntemaan olomme turvalliseksi ja rauhallisiksi. Jokainen oli merkityksellinen oppilas hänelle ja hänellä oli aina aikaa kuunnella ne villeimmätkin tarinat, jotka piti saada kertoa juuri sillä hetkellä, kun ne mieleen pompsahtivat. Ilman Lean hellää huomaa olisi koulutieni ollut kivinen ja melko mutkainen. Olinhan asunut siellä Mäyrämäen "melukylässä", pienessä ja turvallisessa kuplamaailmassa, josta tuskin koskaan poistuttiin saati että sieltä mäeltä koskaan alas laskeuduttiin. En ole käynyt päiväkerhoissa, enkä ole ollut päivääkään päiväkodissa hoidossa. Sain olla kotona äidin, mummon tai naapurin tätien hoidossa. Tai sitten menin aamulla naapurissa asuneelle ihanalle Kerttu-tädille päiväksi. Kerttu oli kultainen ja hän ansaitsee oman pikku tarinansa <3
Olin siis tosiaan ummikko siellä koulussa ja jo se korvia huumaava meteli, joka lapsista lähti pitkillä ja kaikuvilla käytävillä, sai minut kauhun valtaan. Älkää ymmärtäkö väärin, en ole sittemmin kärsinyt mitenkään kotipaikkani ympyröiden pienuudesta. Päinvastoin, sain elää todella turvallisen ja ihanan lapsuuden ja kaksi ekaa kouluvuotta Lea-open huomassa kasvattivat minusta ja luokkakavereistani reippaita ja ahkeria koululaisia. By the way, sain sen Prinsessa-kirjan Lealta toisen vuoden kevätjuhlien jälkeen muistoksi, taitaa se olla minulla vieläkin! Aarre!
Hyvää koulun alkua kaikille koululaisille ja turvallista koulumatkaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti