lauantai 23. marraskuuta 2013

Manhattanin juustokakku

Manhattanin juustokakku:
6 rkl voita tai margariinia
200g Digestive-keksejä murskattuna
400g Mascarpone-tuorejuustoa (Philadelphia tai joku muu maustamaton käy yhtä hyvin)
2 munaa
1,5 dl sokeria
1½ tl vaniljasokeria
2 prk (a 200g) smetanaa

Mustikkakastike:
½ dl hienoa sokeria
4 rkl vettä
1 tl maissitärkkelystä
1 pss pakastettuja mustikoita ( a 200g)

Sulata voi/marg. ja sekoita keksinmurut joukkoon ja levitä seos reunoiltaan öljytyn irtopohjavuoan pohjalle ja hieman myös reunoille.

Mittaa kulhoon tuorejuusto, munat, 1 dl sokerista ja ½ tl vaniljasokerista ja sekoita tasaiseksi massaksi. Levitä seos keksinmurujen päälle vuokaan ja paista 190 asteessa 20 min., kunnes täyte on jähmettynyt. Anna jäähtyä 20 minuuttia ja jätä uuni päälle.

Sekoita smetana, loput sokerista ja vaniljasokerista. Lusikoi jäähtyneen juustokakun päälle. Laita vuoka uuniin n. 10 minuutiksi. Jäähdytä ja laita jääkaappiin hyytymään 8 h:ksi tai jätä kakku jääkaappiin yön yli.

Kastike: Mittaa sokeri ja 2 rkl vettä kattilaan. Kuumenna miedolla lämmöllä kunnes sokeri sulaa veden sekaan. Nosta lämpötilaa hieman ja lisää jäiset mustikat. Laita kansi päälle ja keitä muutama minuutti tai kunnes mustikat ovat pehmenneet.

Ota kattila pois levyltä. Sekoita maissitärkkelys ja 2 rkl vettä tasaiseksi ja kaada ohuena nauhana kattilaan mustikoiden sekaan. Sekoita kunnes kastike on sileää. Laita takaisin liedelle ja keitä kunnes kastike hieman paksunee ja kirkastuu. Nosta kattila pois liedeltä jäähtymään hetkeksi.

Irroita n. tuntia ennen tarjoilua kakku vuoasta ja nosta tarjoiluvadille, lusikoi mustikkakastike kakun päälle ja nauti! Taivaallisen herkullista, tätä et voi jättää kokeilematta!!


Yx viikko

Onpahan ollut viikko. Maanantain ohjelma oli normi; vie sinne-tuo-tänne-harrastepäivä. Ihan normaaliahan on, että saatamme nähdä koko perheen kesken vasta iltapalalla. Aina on joku menossa tai tulossa tai harrastamassa jossain ja oven suussa vaihdetaan hektisimmät kuulumiset. Tiistaina tulin töistä kotiin, nappasin pojan kyytiin ja vietimme illan Lehtitalolla (Kouvolan Sanomat) ahkeroimassa talkoissa Susien hyväksi (pojan jalkapallo-joukkue). Ilta meni rapsakasti erään lehden väliin mainoksia laittaen. Talkooporukkaa oli hyvin paikalla, vanhempia sekä poikia ja homma eteni mukavasti. Pojat ja joukkue saivat huomattavan summan rahaa, joilla katetaan Hyypiä-areenalla tapahtuvia talviajan sisäharjoitusvuorojen kustannuksia. Ne vuorot nimittäin maksaa rahaa!

Illan tapahtumat eivät loppuneet talkoisiin vaan minä, hullu kun olen, olin heikkona hetkenä mennyt ja lupautunut nuorisolle yökuskiksi!! Tsiisus! Talkoista kotiin tullessani idea ei enää tuntunutkaan yhtä fantsulta kuin miltä se vaikutti silloin, kun siihen lupauduin. Ja minä itse olin idean emäntä! Mistä hitosta minä kaikkea aina keksinkin. Varsinainen Idea-Hiiri!! :) Nyt otti ja väsytti niin maan perusteellisesti vaan ei auttanut itku markkinoilla. Olin siis luvannut kuskata tyttäreni ja hänen ystävänsä Nälkäpeli-elokuvan ennakkonäytökseen ja huom. YÖ-näytökseen! Elokuva alkoi klo 00.01 tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Okei, kävin nukkumaan siinä klo 21.00 ja kello oli herättämässä varttia vaille yksitoista. Yökkärissä autoon ja pimut kyytiin ja leffateatterille. Tytöt olivat ihan into piukeena näytöksestä, heille tämä tuntui olevan "juttujen juttu". Varmaan minua pidettiin melko vastuuttomana vanhempana kun arkipäivänä päästän tyttäreni yöllä leffaan. Ainakin työpaikan tiukkapipoisimmat kolleegat katsoivat minua hyvinkin merkitsevästi kahvipöydässä keskusteltuamme asiasta.
PS. I have a great idea! Olen surkea neulomaan ja yleensä silmukat ovat löysiä ja tekeleet lötköjä, tekisin siis loistavia Terapia-pipoja...niille vois olla käyttöä...idea-hiiren idea-riihi :)

Asiaan, teatterilta ajoin takaisin kotiin, koska leffa kesti 2½ h. Tässä välissä yritin nukkua mutta en oikein saanut unta. Sitten puoli kolmeksi takaisin teatterille ja tytöt kotiin ja hieman ennen kolmea takaisin omaan sänkyyn. Herätyskello soikin sitten piinaavasti 05.40, ei muuta kuin töihin...ei niin reippaana. Aamu meni ihan ok mutta aamukahvitauon jälkeen alkoi väsyttää ihan mahottomasti. Päivä meni ketkutellen ja iltapäivään mennessä olin tyyliin: kuka mie oon? Sen kummemmitta sähläämättä sain työpäivän pulkkaan ja siitäpä  samoilla silmillä työpäivän jälkeen ensimmäiselle musiikkiopistorundille. Sieltä hilpaisin tyttären vanhempainiltaan ja sen jälkeen hakemaan toista musaopisto/tanssituntilaista kotiin. Ja iltapalan jälkeen vihdoin hyv`yöt ja nukku! Tytöt selvisivät paremmin valvomisesta kuin täti-ihminen, mutta kyllä heillekin uni maittoi seuraava yönä. Saivatpahan kokea erilaisen elämyksen, kovasti kiitollisia olivat mahdollisuudesta. Nämä tytöt ovat muutoin hyvinkin kuuliaisia, urheilullisia, kilttejä ja kotona vielä onneksi viihtyviä, joten en pannut pahakseni tätä yöleffa-pyyntöä. Soin sen heille mielelläni.

Torstaina oli ohjelmassa normit harraste-elot ja vihdoin koitti perjantai, ei mitään järjestettyä ohjelmaa! Todettakoon touhukkaan viikon päätteeksi, että mitäpä sitä ei tekisi lastensa tähden ja ilolla!! Poika lähti perjantaina yökylään kaverin luo ja me tyttären kanssa lämmiteltiin glögiä, kuunneltiin radiota ja ryhdyttiin joulukortti-talkoisiin. Olihan mun hyödynnettävä Notting Hillin antiikkimarkkinoilta ostamiani vanhoja leimasimia. Korteista tulikin kivoja ja nyt ne on tehty. Tämä viikonloppu on tehty kiireettömistä aamukahvittelu hetkistä, perheen kesken oleilusta ja teemasta; yökkärissä iltapäivään! Hyvää viikonloppua kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti