Kotari-kakku

Pieni suurimies Jami halusi Kotari-kakun ja "reunoille oranssia kermavaahtoa ja paljon!" Näin tehtiin. Välissä oli mansikkamousse ja kakku oli täysin laktoositon ja gluteeniton. Jami ja veljensä ovat melkoisia herrasmiehiä. Käytöstavat priimaluokkaa jo noinkin nuorella iällä, kyllä on ihana seurata heidän menoaan. Heidän perheensä remontoi vanhaa maatilaa ja vanhan navetan takana on pojille tehty mönkkärirata, jossa pienet herrasmiehen alut saavat päästellä rauhassa pahimmat höyryt radalle. Seuraan mielenkiinnolla remontin edistymistä ja viimeisin uutinen kertoi, että perhe pääsisi jouluksi "uusvanhaan" kotiin muuttamaan. Voin vain kuvitella kuinka kaunis kodista lopulta tulee, perheen äiti ja rakas ystäväni on sorttia "hyvänmakuinen" nainen. Unelmat käyvät toteen, jos niihin jaksaa uskoa! Onnea vielä Jami!

Kummalliset asiat osa 3

Lähdettiinpä kesäiltana käymään. Nimittäin vähän päälle kakskymppisinä keksittiin Eeva-ystäväisen kanssa lähteä katsomaan Rollareita. Ei siinä nyt mitään ihmeellistä sinänsä ollut mutta kun lähimpänä olleet Ruotsin keikat oli myyty loppuun, päätettiin etsiä lippuja muualle. Sattumalta K-marketissa ruokaostoksilla käydessäni näin osto- ja myyntitaululla myytävänä olevat liput Rollareiden keikalle Köpikseen. No ei muuta kuin toimeksi. Lähtö oli n.viikon päästä ja Eevalle puhelu, Eeva heti messissä, joten ei muuta kuin lentoja tilaamaan ja menoksi. Päätettiin sitten lähteä reput selässä kolmeksi yöksi ja hommata yöpymispaikat paikan päältä. Tilannehan oli kuitenkin sen kaltainen, että Roskilde-festarit oli juuri lopuillaan ja samaan aikaan Köpiksessä oli joku valtavan suuri moottoripyörätapahtuma, harrikka- ja muuta motoristijengiä kaupunki täynnä. Perille päästyämme kyseltiin Hostelli-majoitusta mutta turhaan, joka paikka oli aivan täynnä. Aikamme kyseltyämme yövyimme Kööpenhaminan rautatieaseman lattialla (monen muun keikalle tulleen nuorison edustajan tavoin :) Hieman lihakset kankeana lähdimme aamulla paikallisen nakkikioskin kautta, ihan parasta Polsenia (paikallinen nakki) ever, kahvia koneeseen ja menoksi Stroget-kävelykadulle musiikki- ja katuteatteriesityksistä nauttimaan. Käytiin me yhtenä iltana siellä Kööpenhaminan Tivolissa, maailman toiseksi vanhimmassa huvipuistossa mutta en ole koskaan itse ollut mikään huvituslaitteiden ystävä. Tulipahan käytyä. 

Knoppi: Hki-Vantaan lentoasemalla lentoamme odotellessamme pöytäämme istahti tutun näköinen mies. Hän oli myös matkalla Köpikseen opiskelemaan Aleksander-tekniikkaa. Muusikkona hän halusi syventää oman kehonsa ja mielensä tuntemusta kurssin kautta ja piti meille hienon luennon aiheesta. Hyvin mielenkiintoiselta kuullostava itsetutkiskelun ja kehon hallinnan menetelmä. Aleksander-tekniikkaa on tuttua teatteri- ja musiikkialan ammattilaisille. Mies oli hyvin kohtelias ja äärimmäisen älykäs. Aika lentoa odotellessa meni oikein mukavasti ja kun lentoa kuulluteltiin, toivotimme toisillemme oikein hyvää matkaa. Tämä herrasmies-seuralaisemme oli kukapa muukaan kuin Martti Syrjä alias Eppu Normaali-yhtyeen solisti.

Köpiksen matkalla kävimme siellä Christianian kaupungin osassakin, jossa oli aikoinaan avoimia coffee shopeja, jotka myivät kannabista. Poliisi on tosin sulkenut suurimman osan näistä "kahviloista" 2000-luvun lopulla. Mutta silloin siellä vielä tuoksahteli saunavihdalle, kun astui ovesta sisään. Kahvilat olivat harmaana makeasta savusta, mutta se kuului asiaan, maassa maan tavalla. Ei me uskallettu sieltä keksejä, eikä edes kahvia tai teetä ostaa, kunhan käytiin uteliaisuuttamme katsomassa menoa. Olihan tuo siihen maailmanaikaan meille tytöille aika villiä meininkiä, mutta ei siellä kukaan käyttäytynyt häiritsevästi saati että meitä olisi pelottanut. 

Keikka oli mahtava! Voi että, seisottiin eturivissä ja hienoin hetki oli kun bändin pojat tuli lavan reunalle kumartamaan kiitokseksi ja lähettivät lentosuukkoja eturivin tytöille! Keikan jälkeen käytiin vielä kaupungilla fiilistelemässä ja tavattiin neljä jenkkityttöä, jotka pyysivät meitä heidän Hostelli-huoneen lattialle yöpymään, koska kuulivat meidän surkeasta majoitustilanteestamme. Saimme heiltä jopa aamupala-liput ja pääsimme käymään pesulla, aah kun oli luksusta. He olivat todella mukavia ja avuliaita tyttöjä, terveisiä vaan Washingtoniin. Viimeisen yön vietimme parin suomalaisen myös samaisella keikalla olleen pojan kanssa katetulla bussipysäkin penkillä yöpyen. Onneksi oli loppukesän lämmin ja kaunis ilta ja meillä lämpimät makuupussit. Siinä se yö kului vanhoja Finnhitsejä laulaen ja arvuutellen niiden esittäjiä ja aamun valjetessa palasimme aikaisella lennolla takaisin Suomeen. Kööpenhamina on vireä, nuorekas ja kaunis kaupunki. Palasin sinne myös seuraavalla reppureissullani. Olimme tyttöjen kanssa reilaamassa ja tavattiin paluumatkalla Hampurissa kaksi suomalaista poikaa, jotka olivat olleet autolla kiertelemässä eurooppaa. Sovittiin, että lähdetään heidän kyydissä Köpikseen ja minä ajoin auton Hampurista Kööpenhaminaan. Mukavaa vaihtelua junassa istumiselle. Yövyttiin hostelissa ja jatkettiin seuraavana päivänä reilaten kohti Tukholmaa.

Sen verran muka-aikuiseksi olen kasvanut vaikka villikko olen luonteeltani edelleenkin, että panostan nykyään matkustaessani mielelläni hotelliin. Teltta- ja hostelliajat ovat omalta kohdaltani ohitse mutta niistä on vain hyviä muistoja. Tosin lempipaikkani Lontoo on kohteena sikäli mielenkiintoinen, että siellä saattaa kokea ikäviä yllätyksiä hotellien suhteen mutta olen ihmistyyppinä sopeutuvainen ja matkalla voi aina sattua ja tapahtua kaikenlaista. Jos lähtee matkalle, pitää olla valmis kohtaamaan erilaisia tilanteita ja mieli täytyy pitää avoimena. Lähden aina positiivisella energialla matkalle, enkä ole koskaan pettynyt tai harmistunut vaikka asiat eivät aina menisikään niinkuin Strömssöössä. Minulla on matkoiltani aivan mielettömän ihania muistoja. Olen tavannut ihania ihmisiä ja nähnyt monenlaista kulkijaa. Kaikenlaista on sattunut ja kaikesta olen selvinnyt. Seuraavaa matkaa tuossa iltasella jo varailin ja saatoin kyllä hieman satsata majoitukseen mutta budjettihintaiselle omatoimimatkalle lähden taas. Get your motor running....