Isänpäivä-kakkuja

Hedelmäkori-kakku

Meidän perheen isänpäiväkakut näyttävät tänä vuonna tältä. On toki muutakin tarjolla kahvipöydässä, toinen sisko tekee vuohenjuusto-piirakkaa ja toinen mustikka-juustokakkua ja jauhelihapizzaa. Sitten kaikki kerääntyvät saman pöydän ympärille ja juhlistamme isänpäivää yhdessä. 

Hedelmäkori-kakun täyte:

Kakkupohja on kostutettu vedellä laimennetulla sitruunanmehulla, johon on lisätty vähän sokeria

2 prk (410g/prk) mango-viipaleita sokeriliemessä

1 prk vaniljarahkaa

200 g sitruunatuorejuustoa

1 prk Flora Vispyä vaahdotettuna

sokeria maun mukaan

3 liivatelehteä

2 rkl sitruunanmehua

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa Flora Vispi vaahdoksi. Valuta mangoista liemi ja soseuta mangot. Lisää Vispi-vaahtoon rahka ja tuorejuusto ja mango-sose. Kiehauta sitruunanmehu, lisää siihen puristellut liivatelehdet ja sekoita täytteen joukkoon. Täyte riittää yhden kakun kahteen väliin. Anna hyytyä yön yli jääkaapissa ja koristele kakku seuraavana päivänä haluamallasi tavalla.

 
 Kylmäsavulohi-hyydykekakku, ohje löytyy täältä Kalakakkuja

Kylmäsavulohi-hyydyke kakku

Naisen rooleista

Vain nainen voi tehdä useampaa asiaa yhtäaikaa ja olla useammassa roolissa sujuvasti sekoamatta. Minulla on ollut ja tulee vielä olemaan useita rooleja. Olen ollut ainut lapsi ja kun sain sisaruksia seitsemän prinsessavuoden jälkeen, minusta tuli vanhin meidän sisarusparvesta. Olen ollut iso-sisko ja sitä kautta yrittänyt olla roolimalli, tosin siinä melko usein onnistumatta. Pikku-siskoillani olisi monta mehevää tarinaa kerrottavana minun ala-aste aikaisista jekku-vuosistani. Miten hekumallista olikaan saada pitkän ja piinaavan kiusaamisen jälkeen jompikumpi siskoista itkemään ja lyhyehkön hetken sain nauttia tilanteesta kunnes äiti tai isä nosti mellakan ja olinkin SE pahis. Nyt omien lasten kautta saan elää tätä sisarusten välistä "rakkauden kiertokulkua" omassa arjessani ja kuulen korvissani tutun ja napakan lausahduksen, jota meitä kolmea sisarusta hoitanut naapurin täti Saara aina huusi, huonokuuloinen kun oli:" Älkää rillatko, koht toinen jollaa!!!" Eli sama suomeksi: "Älkääpäs nyt riehuko, kohta seuraa itku pitkästä ilosta." Naapurin ihanasta Saarasta tuli meidän rakas vara-mummo, isovanhempamme kun olivat jo edesmenneet.

Olen ollut sinkku, tyttö-ystävä monasti, kihlattukin kahdesti ja vihdoin jonkun vaimo. Sitten minusta tuli äiti. Äidin rooli on samaan aikaan ollut hämmentävin ja rakkain roolini. Olen ollut opiskelijan roolissakin usein ja samaan aikan tehnyt jotakin alipalkattua duunia, kuten blokannut ravintolassa tai siivonnut hotellihuoneita. Yhteen aikaan kävin aamupäivät töissä työvoimatoimistossa, iltasella opiskelin ja yöksi menin baariin töihin. Silloin ajattelin, että kunhan saan joskus vakituisen työpaikan, olen onnekas ja nautin. Vihdoin valmistuin nykyiseen ammattiini ja sain vakituisen paikan. Työskentelin edellisen työnantajani palveluksessa hieman yli 12 vuotta. Vuosien aikana työ muuttui aktiivisesta tekemisestä melko lailla passiiviseksi toimistotyöksi. En pidä loputtomasta papereiden pyörittelemisestä ja varsinkin kun päivän tunnit eivät riittäneet asioiden hoitamiseen. Tekemättömien töiden kasat kummittelivat iltasellakin mielessä and that`s not good!!!! Irtisanouduin ja vaihdoin työpaikkaa täysin stressivapaalle vyöhykkeelle. Vastaan vain omasta tekemisestäni, työhön ei liity juurikaan paperitöitä, työpöytä jää puhtaaksi päivän töistä sieltä lähtiessäni ja mieli tyhjenee työasioista oven sulkeutuessa takanani.

Tämä pohjustuksena perjantaina käymälleni keskustelulle naistenvaiva-lääkärini kanssa. Hmm, miesten ei tarvitse muuten tehdä tätäkään, siis käydä jatkuvissa epämiellyttävissä litistys- ja ronklaustarkastuksissa, not fare!! Mutta jatketaan, minulla on aivan ihana naistenvaiva-lääkäri. Hänen luokseen menee näissä asioissa erittäin mielellään. Hän on todella humaani ja hieno nainen. Hän kyseli taas kuulumisia ja keskustelu jatkui henkevänä kuten aina. Mietimme hänen kanssaan naisen monitasoista roolitusta täällä maapallolla. Ainakin meillä äideillä on aina huono omatunto, pitäisi ehtiä niin paljon ja ennenkaikkea pitäisi vielä ehtiä olla aidosti läsnä! Mietimme myös kuinka suuri osa työperäisellä stressillä on meidän naisten erilaisiin vaivoihin? Näitä pohdimme kun kerroin lääkärille työpaikan vaihdoksestani. Kerroin hänelle, että olen pärjännyt hormonaalisen migreenini kanssa erittäin hyvin, päänsärkykohtaukset ovat viimeisen vuoden aikana harventuneet. Tämä ihana nainen kuunteli henkeään pidätellen vuodatustani. Sitten hän nousi ylös penkiltään ja halasi minua. "Onnittelen", hän sanoi ja jatkoi: "Rohkea ja epäitsekäs teko mutta äärimmäisen terveellinen sellainen!". Hän halusi kuulla vielä ajatuksiani tulevaisuudesta ja kerroin rehellisesti, että en tiedä mitä teen kun kasvan isoksi. Haluan vain jatkaa tällä tunteella nyt. Minulla on aikaa lapsille ja heidän harrastusrumballeen. Minulle työtäni tärkeämpiin asioihin on aikaa ja jaksan niitäkin hetkiä paremmin kun tulen ovesta sisään rankan työpäivän jälkeen ja jo ovella on vastassa kenkä-armeija ja yläkerrasta kuuluu kuorolauluna: "ÄITI sitä, tätä ja tota". Ennen avasin ääntäni jo ovelta kitapurjeet lepattaen; 10 minuutin hiljaisuus, kiitos!
Nyt he tulevat kuulluksi. Olen läsnä, tässä ja nyt! Something to think about?

Pyydän anteeksi itsekästä naisnäkökulmaa näin isänpäivänä mutta olemme täällä toisiamme varten. Oikein hyvää isänpäivää kaikille isille!! Olette tärkeitä tässä draamanäytelmässä nimeltä Elämä!