Kuulaita aatoksia
On se hyvä, että näitä saa taas, nimittäin uusvanhoja Hopeatoffeita! Ja maku on autenttinen. Muistan lapsuudesta kun näitä oli semmasina patukoina. Niiden käärepaperit oli aina tarttuneet kiinni toffeeseen ja kärsimättöminä ja karkkihimoisina toffeet vedeltiin papereineen päivineen. Uudisversioissa on juuri sopiva sitko ja ehta maku. Tosin paperi onneksi irtoaa paremmin :) Mahtavaa namua ja voin kertoa, että näillä nameilla vetää överit tosi helposti!!! Kuulin luotettavalta taholta tässä taannoin, että näitä saa taas ja kello oli muutamaa minuuttia vaille yhdeksän (illalla) kun hiivin paikalliseen Kitymarkettiin toffee-ostoksille. Siinä sitten selittelin typeriä kassalla, koska häpesin myöhäistä ja varsin turhamaista kauppareissuani. Mutta kassatyttö oli ihan cool ja tokaisi, että hän olisi juossut näiden perässä vaikka Vladivostokiin, jos tiesi niitä sieltä saavansa. My kind of salmiakki-girl! Täytyis kehittää Hopeatoffee-kakkutäyte, hmmmm....
Well, on se syksyä ilmassa. Ihanan kuulaat
aamut ovat tulleet jäädäkseen. Saimme nauttia aivan mahtavasta
intiaanikesästä ja tuntuu, että kesä on vaan jatkunut ja jatkunut. Viime
aikoina on aamuisin kuitenkin ollut jo oikeasti viileää. Sukat ovat
mukavat ja olen haikeudella jättänyt jäähyväiset flip-flopeille, ensi
kesään sitten!
Ilmat ovat olleet silti kauniita aamun kirpeästä viileydestä huolimatta
ja iltapäivisin jopa helteistä. Sienimetsään tekisi mieli. Eväitä
reppuun ja metsään. Sen teen vielä mutta en tänään. Lähden moikkaamaan
äitiä ja isää ja päivittämän kuulumisia. Ensi viikolla ystävien tapaamista ja taiteiden yön tapahtumia, tällä kertaa Haminassa. Lähdemme porukalla katsastamaan siskon lauluyhtyeen keikkaa sinne. Ja uuh, iihhanaa, mulla on kampaajalle aika. Karvahattu kevenee :) Ja Lontoon matka lähenee, jesshhh. Näihin tunnelmiin, tavataan taas ystävät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti