Pohja:
200 g Choko Domino keksejä
n. 0,5 dl voisulaa
Täyte:
1 prk Flora Vispyä vaahdotettuna
200g Mango-tuorejuustoa
2 pss (a`300g) pakastettuja mangokuutioita (Pirkka)
1 prk (200g) Vanilja-rahkaa
½-1 dl tomusokeria, maista ja makeuta oman maun mukaan
3 rkl sitruunan mehua
5 liivate lehteä
Koristeluun:
1 prk Flora Vispy-vaahtoa
1 kypsä mango
Pingota leivinpaperi 26 cm:n irtopohjavuoan pohjalle. Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Murskaa piparit tehosekoittimessa, sulata voi ja lisää voisula piparimurujen sekaan. Sekoita massaksi ja levitä irtopohjavuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Laita täytteen valmistuksen ajaksi vuoka jääkaappiin.
Vaahdota Flora Vispy, lisää vaahdon sekaan tuorejuusto ja rahka. Lisää tomusokeri siivilän läpi ja sekoita.
Hienonna sulatetut mango kuutiot sileäksi soseeksi sauvasekoittimella ja lisää täytteeseen ja sekoita kaikki täyteaineet sähkövatkaimella tasaiseksi massaksi.
Purista sitruunasta mehu ja laita tarvittava määrä kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää käsien välissä puristellut liivatelehdet kuuman sitruunan mehun joukkoon ja kaada täytteeseen nopeasti ohuena nauhana ja sekoita koko ajan sähkövatkaimella tasaiseksi. Kaada täyte piparipohjan päälle ja laita jääkaappiin hyytymään yön yli.
Koristele kakku ennen tarjoilua Flora Vispy vaahdolla ja leikkaa kuorimaveitsellä tuoreesta mangosta ruusuja.
Lomalla on kiva olla
Mulla alkoi taas viikon loma. Mikäs on ollessa. Ulkona on mahtava ulkoilukeli ja aurinko paistelee, tuuli käy vaan kovin kylmästi paikoitellen. Vaatetusta ei kannata vielä kovin paljon vähentää. Minun kuopus täyttää tänään 12 vuotta ja tein mangokakun juhlan kunniaksi. Antti lupasi tehdä meille ruokaa, vaikka onkin päivänsankari. Hän itse päätti asiasta ja halusi päättää myös menusta. Toki äiti hieman takapiruna seisoo ja avustaa köksää, mutta iltasella saamme sitten nauttia pojan kurmeetti ateriasta kunhan siskonsa palaa oopperaharkoista. Menu menee näin: alkuruoaksi sienikeittoa, pääruoaksi halloumi-burgerit ja jälkiruoaksi upeat jäätelöannokset! Ei huano! Nälkähän tässä tulee jo tätä kirjoittaessa. Onnea Antti <3
Tässä ylläolevassa kuvassa Antti on varmaan 2-3 vuotias. Olemme Verlan mökillä ja Antti toimii mummon pikkuapurina ja kantaa asianmukaisin välinein saunalle vettä :) Mummo rakastaa tätä kuvaa ja muistaa aina mainita, että tästä tulee niin hyvälle tuulelle ja kesämielelle! Molemmat lapseni (eikä äiti kyllä yhtään kalpene ilmeineen), ovat olleet jo lapsesta asti kovin ilmeikkäitä ja tässä kuvassa on kehonkieli ja ilmeet kohillaan. Ihana pieni kesämies!
Pakko kertoa töistä yksi tapaus. Ensinnäkin, on ollut taas kiva viikko töissä ja niin mukavaa et vallan. On helpottava tunne kun voi rauhassa jäädä lomalle, mikään ei jää kesken. Meillä on ainakin vielä hyvä sijaistilanne, joten on rauhoittavaa tietää, etteivät muut jää pulaan. No, se siitä, takaisin tapaukseen työntekoasemalla.
Olin siis ottamassa ekg:tä eräästä vanhasta rouvasta. Hän tuli miehensä saattelemana, koska rouvalla on muistin kanssa ongelmia ja rouvan liikkuminen oli hataraa ja jäykkää. He kävivät alkuviikosta jo verikokeissa ja sinä päivänä meidän ekg-laite tilttasi ja sovimme, että he tulevat uudestaan loppuviikosta. Miehellä on parempi kunto kuin rouvallaan mutta kuulo hieman alentunut. Oli niin liikuttavaa seurata heidän yhteistyötään. Mies ei kuule ja rouva ei ymmärrä mutta yhteispelillä kaikki sujui kuin tanssi. Mies riisui ja puki rouvan ja kosketteli häntä hellästi silitellen. Hän puhui hiljaisella äänellä ja kutsui vaimoaan omaksi kultasekseen. Sana "kultaseni" ei ole koskaan kuullostanut niin kauniilta kuin heidän kahdenkeskistä, hiljaista keskusteluaan kuunnellessani. Rouva on79-vuotias, miehen iästä en tiedä mutta jotakuinkin saman ikäisiä lienevät. Mies kertoi, että ovat olleet naimisissa jo kohta 60-vuotta!! Parikymppisinä laittoivat hynttyyt yhteen ja yhteistaipaleen varrella on sattunut yhtä ja toista. Heillä on kolme lasta ja yksi enkelilapsi. Lapsenlapsiakin jo kymmenen. Ja lapsenlapsenlapsiakin taisi jo olla. En kysellyt mitään, annoin miehen kertoa. Itkuhan minulla kuristi kurkkua, en olisi saanut sanaa suustani. Se on vaan jotenkin niin kaunista, kuinka nämä ikäihmiset kunnioittavat toisiaan ja rakkaus on pysyvää. Kun on yhteiselle taipaleelle lähdetty, mennään loppuun asti yhdessä. Ja se, että mies hoitaa vaimoaan on jotenkin pysäyttävän liikuttavaa. Ja tekee sen vielä pyyteettömästi, kuten tämä mies, rakkaudesta? Mietin tällaisia pareja nähdessäni, olisiko nyky miehistä tuohon? Kukapa sen omalla kohdallaankaan tietää? Yleensähän se menee niin, että vaimo hoitaa miestään. Itkuksihan se sitten meni, kun poistuin huoneesta ja kerroin työkaverille näkemäni ja kuulemani. Yhdessä sitten pyyhittiin kyyneleet silmäkulmista ja henkäistiin syvään ja jatkettiin hetken päästä töitä!
Tuollaista hellyyttä nähdessäni ja tuota tarinaa kuunneltuani, ei voi kun kunnioittaa parin yhteiseloa. Todennäköisesti molemmat ovat saaneet ja antaneet avioliitossaan tasapuolisesti. On osattu lukea peliä, on annettu anteeksi ja kiitetty toista tarpeeksi. Rakkaus voittaa vastoinkäymiset, uskon niin! Loistavan biisinikkarin ja lyriikan taitajan, Samuli Putron biisi kertoo tästä, : Olet puolisoni nyt
Taidan lähteä penkomaan varastosta matkalaukkua esiin. Ensi maanantaina kutsuu Lontoo! Otan tällä kertaa Antin mukaan 12-vuotissynttärilahja reissulle ja siskoni lähtee poikansa ja kummipoikani, Vilhon kanssa mukaan. Pojat on ihan täpinöissään jo tutkailleet Lontoon karttaa ja ollaan katseltu sää-tiedotuksia, ihan hyvää keliä sinne luvataan. Aina on ollut tähänkin asti!
So, til`next time, have fun weekend! I`m off to London!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti