sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Perhos-kakku


Oona toivoi itselleen kinuskista perhos-kakkua syntymäpäivilleen ja niin tehtiin. Kakun päälle keitin kinuskin ja väliin keitin mansikoista hillon ja tein sen päälle vanilja-moussen. Tein koristeperhoset hyvissä ajoin etukäteen kuivumaan muottiin. Tekstit on pursotettu sulatetuista, vaaleanpunaisista Candy Melts-napeista. Toivottavasti kakku oli toiveiden mukainen. Onnea vielä Oonalle, täys kymppi täynnä




Talking about autokuume!

Aina säännöllisin väliajoin mut valtaa autokuume! Se tunne kun löydät just sen oikeen menopelin ja keksit kaikki järjelliset ja hieman järjettömätkin selitykset auton ostamisen oikeuttamisesta. Niin kävi taas tässä eräänä päivänä. Löysin netin vaihtoautot-palstalta SEN täydellisen auton. Alkoi kuumotus. Laitoin oikein kirjettä menemään lipevälle autostupparille ja kuumehoureissani kuvittelin saavani Freddystä hyvät välirahat. Tilannehan on sen kaltainen, että Freddy alkaa olla terminaalihoidossa ja ennusteet näyttävät melko huonoilta. Saamarin porsas tarjosi viisisataa!! Mun rakkaasta ystävästä, jo on äijällä pokeria! Jatkoin nettisurffailua ja löysin seuraavan vetopelin ja tarjosin Freddya vaihdossa. Nyt kaverilla alkoi olla homma niin sanotusti hanskassa ja sovittiin jo seuraavalle lauantaille koeajoa. Kuumottaa, kuumottaa. Sitten mietin, että joo, tartteis sitä rahotustakin varmaan kattella. Istuin taas koneen äärelle ja tarkastelin autoliikkeen tarjousta. Päätin vielä tsekata pankin tarjousta, ettei mua sitten vaan viilata linssiin. Autoliikkeen tarjous tarvittavasta rahoituksesta oli tällä kertaa parempi. Kiva, kiva, kohta on lauantai juu....ja onhan tosiaan aika vaihtaa kun vielä saa tosta romusta jotain! Fiksua, eikö?!

Mies tuli töistä kotiin ja näytin kuumotuksissani hänelle löytämääni autoa, josta olin tosiaan sopinut jo koeajonkin. Mies:"Onks sulla rahaa?" Minä että ei, mut (yritän jtn viksuu änkyttää) mut nyt viel sais tosta Foortista vähän ja jos lisäks vähän rahotusta....Mies" Just! Tosi järkevää rahankäyttöä! Äläkä osta tota merkkiä, kalliit varaosat. Onks kahet renkaat? Entä lohkolämmitin? Vetokoukku? Paljo ajettu, aha...ok. Ruma väri! Toi on muuten sit se korimallin vaihtovuosi, huono valinta. Ja varmaan joku maanantai-auto kuiteski! Osta joku vanha Toyota, halvat kilometrit ja halpa huolto!" Mie: ET NIIKO WHAT? Ihan kiva! Hirveen nopeesti viilenin!

Seuraavana aamuna olin töihin lähdössä ja kävelin autolle. Freddy näytti vähintäänkin mielensä pahoittajalta ja kovin alakuloiselta. Mun kävi ihan sääliksi sitä, uskollinen ystävä kun on ollut kaikki nämä vuodet ja hyväkin vielä. Ei oo paljoo tarttenu korjailla ja jos on, niin Pärnänen on pistäny parastaan. Ja edullisesti vielä. Me siinä sitten aamuhämärissä tehtiin Freddyn kanssa sovinto ja diili, että se saa elää vielä. Onhan sillä ajaminen kohtuullisen mukavaa, mutkatonta ja edullistakin. Sitä paitsi, sillä on sielu ja meillä on ollu kyllä hitoksee hauskoja reissuja yhdessä. Kaikenlaista on sattunut ja tapahtunut ja Freddyllä on aika hyvä huumorintaju! Mun kanssa on pakko olla :) Joten, peruin sen koeajon. Ja koska mies muistutti mua mun pörssikurssin alemmuustilasta oli parempi unohtaa ne rahoitukset ja antaa koko ajatuksen olla. Freddykin löysi itsestään jonkun kuudennen vaihteen kun se kiisi välikohtauksen jälkeisissä huuruissaan pitkin Heinolan tietä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti