Mysli-patukat

Myslipatukat:

1 tkl (400ml) kondensoitua maitoa
250 g kaurahiutaleita
100 g kuivattuja karpaloita
125 g siemensekoitusta
125 g maapähkinöitä

Kuumenna kondensoitu maito tilavassa kattilassa. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää kuuman kondensoidun maidon joukkoon. Sekoita.
Levitä seos öljytyn pellin tai vuoan päälle (koko n. 20 x 30 cm). Painele lastalla tasaiseksi kerrokseksi.
Paista tunti 130 asteisessa uunissa. Anna jäähtyä 15 min. ja leikkaa 16 osaan.

Kävin tätä ohjetta varten tuossa paikallisessa K-kaupassa ja näitä laitoin patukoihin kun valikoimaa ei ollut enempää. Tuo siemenseos muistuttaa enempi linnunruokaa kuin ihmisen, mutta hyvin se toimi. Hieman veitsellä pilkoin isompia siemeniä ja pähkinöitä. Aika rouheeta kamaa saa olla, ei o nii justiisa. Tosi hyviä patukoita olivat ja meidän urheilijanuoret ottivat näitä harkkoihin mukaan ja evääksi kouluun. Ohje löytyi Kouvolan Sanomien sivuilta ja alunperin ohje on julkkiskokki Nigellan.

Freddy Fiesta

Minä omistan auton. Tarvitsen autoa työmatkoihin ja tällä hetkellä tarvetta on enempi noihin lasten harrastekuljetuksiin. Meidän perheen kaksi autoa suhaa väliä mm. Torkkari-musaopisto-Torkkari, Torkkari-Hyypiä-Torkkari ja Torkkari-Ykkönen-Torkkari. Mun autolla on nimi, se on Freddy. Ja sillä on sielu. Se on mun ystävä ja monastihan ystävyys on parhaimmillaan viha-rakkaus suhde. Ainakin tämä on. Freddy tuhlaa enemmän kuin tienaa. Se on aika ärsyttävää ja käy börssin päälle. Ei tästä ole kovinkaan pitkä aika kun jouduin taas viemään sen pajalle, jarrut hajosi. Mulla on Myllykoskella semmanen kiva setä, joka suhteellisen huokealla hinnalla (ja siihen tarvitaan varmaan myös rutkasti onnea!) fixaa Freddyä. Hän on Mylsän MacGyver, oikea ihmemies! Pajalla on melko villi meininki, autot ovat sikin sokin pitkin pihamaata ja muutenkin paja ja sen ympäristö on hieman nuhjuinen. Kun vien autoni Pärnäselle, en näe ketään missään. Olemme sopineet, että jätän autoni pajan pihalle tai viereiselle hiekkakentälle (juu sinne vaan, kyllä Mylsältä luottoa löytyy lähimmäisiin) ja avaimet aurinkolipan alle ja häivyn. Pärnänen laittaa sitten kyllä tekstarin, kun auto on valmis. En tiedä löytäisikö varas tuonne kyseiselle syrjätielle tai huolisiko yhtään niistä korjattavana olevista romuista mutta aina olen autoni takaisin saanut hieman kyseenalaisista turvamenetelmistä huolimatta. Täytyy totuuden nimissä sanoa, etten pärjäisi ilman Mylsän MacGyveriä. Hän on pelastanut minut pulasta kerran, jos toisenkin.

Tapahtuipa taannoin pajalla. 

Menin hakemaan sovitusti autoa pajalta ja sielläpä olikin ovet säpissä, ei ketään missään ja mun auto nakelis kaikkien romujen keskellä. Soittoa MacGyverille...
Minä: "Mis olet, tulin hakemaa Fiestaa" Pärnänen vastaa: "Oon ööö Kouvolas...oon tulos...jossain vaiheessa tai siis myöhemmin. Mitäs?"
Minä: "No tos on toi Toyotan rotisko Fiestan edessä, en pääse pois pihasta"
Pärnänen:" Fiestan avaimet on aurinkolipan alla, samoin siin Toyotas. Siirrä se ja vie autos. Nii ja aja sil Toyotal varovasti, siin ei oo jarruja!"
Seuraavana jarruttoman auton siirtoa ala meitsi...
Minä:" Mitens tää maksupolitiikka? Mitens mie saan sulle rahat?"
Pärnänen:" No jätä ne sinne Toyotan lipan alle...."
Wohoo...mikä meininkileissön

Freddy on tehnyt minulle kaikenlaisia killereitä. Se on parikin kertaa lukinnut minut sisäänsä. Juu-u, kyllä. Siinä on semmaset semi-sähkölukot, avaimella lukosta kääntämällä kaikki ovet lukittuu ja ehkä aukeaa? Kerran kotihoidossa työskennellessäni jäin asiakkaan pihasta lähtiessäni nakeliin, lukot vaan runksutti ees-taas, auki ja kiinni. En saanut ovia auki. Toisen kerran Freddy teki saman killerin mulle kotipihassa. Tulin töistä kotiin ja sammutin auton ja ovet sanoi runks-runks. Siellä tönötin. Mies oli tupakilla autotallin oven edessä ja tajusin huulten liikkeistä hänen kysyvän, että miksi et tule ulos? Hän tuijotti mua ihan öönä ja ihmetteli vaan, että mitäs se rouva nyt mököttää. Minä pönttönä ja aivan paniikissa huidoin käsilläni hytissä ja huusin apua!! Kunnes hetken päästä tajusin, että ikkunat aukeaa ja happi kulkee taas ja edelleen. Mies kävellä löntysteli auton viereen, nappasi kädestäni avaimet ja avasi oven avaimella. Tunsin kyllä joka solullani kuinka mies sanomatta sanaakaan sai minut tuntemaan itseni täysin urpoksi. Ei sitä nyt heti voi tajuta, että vaikka ovet on lukossa niin ikkunat kyllä aukeaa ja ulos pääsee! Pöh!

Freddy on todistetusti myös nopee. Muutamat ylinopeussakot olen saanut maksella, kun sen ego ottaa vallan ja se luulee olevansa joku rallivehe. Paikalliset poliisit kyllä tietää ja tuntee Freddyn. Kevytkin se on. Kerran kotihoidossa työskennellessäni tipahdin tieltä Valkialan Selänpäässä. Yöllä oli satanut lunta ja tie oli vasta-aurattu, vastaan tuli koululaisbussi ja väistin tien reunaan ja repsikan puoleiset renkaat lipsahtivat yli reunan. Jäin siihen jumiin mutta ei mennyt kuin hetki, kun tielle pysähtyi kolme autoa ja autoista nousi kolme ronskin kokoista nuorta miestä. Miehet tarttuivat Freddyä helmoista kiinni ja hetkessä Freddy oli siirretty tukevasti takaisin tielle!! Kiitos näille maalaiskylän teiden ritareille.  

Olen omistanut auton kohta 10 vuotta, meillä on Freddyn kanssa ollut melkoisia seikkailuja. Kun Freddyn kanssa tulee ongelmia, uhkailen vaihtavani sen Mini Cooperiin. Siitäkös se riemastuu ja puhkuu uutta virtaa! Saan uhkailulla aina lisäkilsoja, ei Freddystä niin vaan eroon pääse. 
Tänään on taas sellainen "haetaan Freddy huollosta"-päivä. Olimme perheen kera viikon Tahkolla mäenlasku-lomalla ja Freddy vietti teema-viikon Pärnäsen pajalla. Motiivina olisi saada leima paperiin katsastusmieheltä. Saas nähdä kui käy?

Kuva keittiön ikkunasta: tältä Freddy luulee näyttävänsä!

Ja tältä Freddy oikeesti näyttää!!