lauantai 8. maaliskuuta 2014

Kasvispiirakka

Kasvispiirakka :

Pohja
3 ½ dl hiivaleipävehnäjauhoja
½ tl leivinjauhetta
100 g margariinia
2 dl hienoa porkkanaraastetta
1 dl kermaa tai maitoa

Täyte
100 g purjosipulia/puolikas punasipuli hienoksi kuutioituna
300 g parsakaalin kukintoja
1 paprika, punainen tai keltainen
1 rkl öljyä pannulle kasvisten kuullotusta varten
½ dl hiivaleipävehnäjauhoja
2 dl maitoa
1 tl basilikaa
1 kasvisliemikuutio
100 g Fetajuustoa
tai 75 g sinihomejuustoa (voit toki laittaa molempia, laita hieman vähemmän kumpaakin)
1 dl juustoraastetta

Sekoita leivinjauhe kulhossa hiivaleipävehnäjauhoihin. Sekoita jauhoihin pehmeä rasva hyvin. Lisää sekaan porkkanaraaste ja kerma ja sekoita taikinaa sen verran, että se on tasaista. Taputtele taikina voidellun laakean piirakkavuoan pohjalle ja reunoille kostutetuin käsin.
Valmista täyte hauduttamalla pannulla öljyssä suikaloitua purjosipulia/sipulia ja irtileikattuja parsakaalin kukintoja. Lisää kuutioitu paprika ja hiivaleipävehnäjauhot ripotellen kasvisten päälle. Sekoita, lisää maito ja mausteet (murusta kasvisliemikuutiota hieman, sekoittuu/sulaa paremmin täytteen sekaan). Anna täytteen saostua. Levitä täyte piirakkapohjalle. Murusta fetajuusto tai homejuusto (tai molemmat)piirakan pinnalle.
Paista 225-asteisen uunin alimmalla tasolla n. 30-40 min. Lisää juustoraaste piirakan päälle paiston puolivälissä.






File:Call the Midwife titlecard.JPG 

Perjantai-illan huumaa

Oletteko katsoneet sarjaa Hakekaa Kätilö? Sarja perustuu Jennifer Worthin kirjoittamaan samannimiseen kirjaan (alkup. Call the Midwife). Kirjassa Jennifer muistelee elämäänsä ja kuvaa lämpimästi kirkon ylläpitämän Nonnatus-talon kätilöiden rankkaa arkea ja vähävaraisen yhteisön elämää 1950-luvun Itä-Lontoossa, Poplarin kaupunginosassa. Karun arjen ja surullistenkin elämäntarinoiden seasta pilkottaa välillä onnen aurinko niin kätilöille kuin lapsiperheillekin.
Mie oon NIIN koukussa!!!! Oon ollut jo pitkään!! Tämä sarja on mun perjantai-illan kliimaksi (juu, tähän on tultu!) Kukaan, siis ei kukaan saa häiritä mua kun Kätilöt alkaa!! Eikä kenellekään tulisi pieneen mieleenkään tehdä niin. Olen lukenut myös kirjan ja harvoin kirjasta saadaan kuvannettua filmille yhtä elämänmakuista, rosoista ja kirjan sisältöä niin hienosti tulkitsevaa tallennetta aina henkilöitä myöden. Jotenkin Lontookin kuvataan juuri niin sumuisena ja hieman tunkkaisena kuin se oikeasti on tuohon aikaan varmasti ollut. Ja pienet tarinat kerrotaan niin kuin ne ovat tapahtuneet, kaunistelematta. Se toivon kipinä kurjuuden keskellä ja usko oikeudenmukaisuuteen ja  perimmäiseen hyvyyteen on koskettavaa. Elämä oli kaikesta kurjuudesta ja alkeellisuudesta huolimatta mukavaa ja elämisen arvoista. Tuohon aikaan ihmisillä oli arvot kohdallaan, oltiin aidosti huolissaan lähimmäisistä ja yhteisöllisyys kukoisti. Kaikkea ei ollut saatavilla, eikä elämä ollut yltäkylläistä ja materiaan keskittyvää vaan hyvinkin vaatimatonta ja pientä mutta ihmiset olivat aitoja. Pienessä kaupunginosassa tapahtui paljon. Elämän nurja puolikin kuvataan realistisesti mutta oikeudenmukaisesti. Tapahtumat tempaavat mukaan ja koskettavat syvältä. Olen sarjaa seuratessani liikkuttunut todella monta kertaa kyyneliin. Minuun tehoaa aina se, että pieni viaton vauva putkahtaa tähän maailmaan. Tapahtukoon se synnytys sitten vaikka steriilisti sairaalassa mutta hyvin koskettavaa ovat sarjassa kuvatut jännittävät,  kätilöiden avustamat kotisynnytykset. Kun vauva viimein putkahtaa maailmaan, avaa se varmasti karskimmankin katsojan kyynelkanavat. Olen monasti sarjaa katsoessani parkunut äänen, juu kyllä olen ja perhe voi sen todistaa. Olen myös nauranut vatsalihakset kippurassa kaikenlaisille hassuille sattumuksille ja etenkin sisar Evangelinalle, joka on niin tiukka ja tuima, mutta samalla niin hassu. Chummy ja Trixie tuovat sarjaan omat mausteensa luonteidensa vastakkaisuuksilla. Ihania ovat kaikki! Sarjan tunnarikin saa minut ihan "tiloihin", se on jotenkin niin ihana ja se alku kun Jenny alustaa tarinaa vanhana naisena ja tarina alkaa....Jenny on nyt hetken poissa jaksoista mutta hänen paluutaan ja ainaista perjantaita odotellen!!!

Eilinen jakso jäi näkemättä, koska olin Happoradion keikalla. Huikeeta!!!! Mutta onneksi jaksot voi katsoa jälkikäteen Yle Areenalta. Tänään voin jossain kohtaa herkutella rauhassa eilisen jakson parissa. Happikset on aina hyviä, tuli sitten eilen ostettua uusin levykin ja junppapaita :) Ja levy tietysti nimmareilla. Olipas meillä mukava ilta, kiitos rakkaille seuralaisille! Seuraavaa keikkailtaa odotellessa.


Mun lempparibiisi uudelta Happisten levyltä, Luonasi on Linnani
Mahtavat lyriikat ja kansanlaulumainen poljenta.

Tässä vielä näitä mun ompelupajan tuotoksia. Löysin mummokirppikseltä, siis oikeelta mummokirppikseltä (vanhustentalon mummot pitävät kirpputoria ja olen tehnyt sieltä huikeita löytöjä) vanhan 70-luvun mekon ja fixailin siitä siskolle esiintymisasun. Hän on tää meidän suvun laululintu. Mekon tyyli on jotakuinkin just ku Marion Rung kulta-aikoinaan tai Euroviisut ja Lapponia. Muistan myös, että sillä meidän Helsingin tädillä oli kerran vastaavan tyyppinen mekko jossain häissä päällä, ihana! Finnhits-mekko!! Kangas ja mekko olivat ihan priima kunnossa ja mekon malli istui täydellisesti siskolle, hieman lyhenneltiin helmaa ja hihoja ja olkapäiltä otin vähän sisään. Tämä mekko mm. on hyvä esimerkki siitä, mistä kankaat oli tuohon aikaan tehty. Mulla on itselläni yksi vanha 70-luvun mekko, jonka löysin samaiselta kirpparilta ja kangas on kestänyt hyvin vuosien saatossa. Pesulassakin ihmettelivät mekon kuntoa, kun käytin sen siellä. Mekko menee vielä seuraavat 20 vuotta mulla.

 Finnhits-mekko ja sisko puolikkaalla päällä ;D

Tänään on naistenpäivä, joten oikein Hyvää Naistenpäivää kaikille!!!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti