Pikku Elsalle tehtiin toiveiden mukainen Hello Kitti-kakku, niinkuin Elsa itse tätä kisulia kutsuu. Väleissä oli ehkä kuitenkin enempi aikuisen makuun appelsiini- ja lakritsamousse taytteet. Mun mielestä ne oli oikein makoisat ja komppasivat hyvin yhteen mutta lapset pitävät enemmän miedommista mauista ja lakritsi kakun välissä jäi syömättä. Siskolle voi aina ehdottaa uusien makujen kokeilua ja nyt on nämäkin täytevaihtoehdot testattu. Onnea pikku-Myylle eli Elsalle <3 Kummi-tytöstä kasvaa kovaa vauhtia varsinainen oman elämänsä Peppi Pitkätossu, tekee mitä haluaa ja nauttii siitä. Siitä tulee jonkinsortin taiteilija, sanokaa mun sanoneen. Geenitkin on melko vahvat siihen suuntaan!
Ainiin, kuvaa katsoessa muistin tämänkin kakun vääntämiseen liittyneen draaman. Mulla ei ollut kakkua aamusella vääntäessä mustaa marsipaania lainkaan, joten piti "maalata" elintarvikevärillä mustaksi tuota vaahtismassaa, huoh! Aika hirveen näköiset nuo viikset, hih! Onneksi meni ns.omaan käyttöön...
Hemmottelua Tallinnassa ja muita toimistohommia
Varattiin jo keväällä ystävien Minnan ja Ullan kanssa Tallinnan matka kesän alkuun ja kyl meil olikin mukava matka. En ole ehtiny päivittää kuulumisia tännekään kun olen ollut reissun päällä. Matka tuli täydelliseen ajan kohtaan. Olin aikas lailla hemmottelu-loman tarpeessa kun ollaan nyt pari viikkoa oltu tuolla sairaalan labrassa ja ihmetelty suuren maailman menoa. Teki kyllä kutaa päästä hieman relaamaan mukavassa seurassa. Yövyttiin Kalev Spa:ssa, ei nyt mikään luxus-hotelli mutta sijainti erinomainen, hyvä aamupala ja ihan siisti. Menomatkalla nautittiin laivan seisovasta pöydästä herkkuja ja istuttiin rauhassa ja päivitettiin kuulumisia. Keli oli lämmin ja aurinkoinen ja merenkäynti rauhallinen. Ihanaa! Naurettiin, hihiteltiin ja relattiin! Hotellista olimme varanneet heti sinne saavuttuamme hotellin esitteen mukaisen "Täydellinen hemmottelu kasvoille ja koko vartalolle"-hoidot meille kaikille yhtäaikaa! Tietenkin kuohujuomalla aloitettin. Voi apua, mie olin NIIN nirvanassa koko hoidon ajan et nukahtelin kesken kaiken ja aina välillä havahduin kun se nainen lopetti hetkeksi valmistellakseen taas jonkun seuraavan läträyksen ja lihan pehmittely-hoidon. Voi elämä et oli ihanaa!
Siitä sitten naamat hehkeinä ja lihat pehmoisena pantiin vähän parempaa ylle ja paineltiin Vanhaan kaupunkiin, jonne Ulla oli varannut meille pöydän Cru-ravintolasta. Ihanaa ruokaa, ihana ilma, iloisia ja hyväntuulisia ihmisia ja mielettömän hyvä ja asiantunteva palvelu. Istuttiin iltaa siinä terassilla ja nautittiin tunnelmasta, joka oli lähes tulkoon kuin ois istunut jossain vieläkin etelämmässä, niin oli lämmintä ja hyvä meininkileissön! Mentiin nukkumaankin ihan ajoissa, jotta herättiin seuraavana aamuna ajoissa poreammeilemaan, uimaan ja saunomaan Spa-osastolle. Aamupalalla täytettiin vatsat ja siitä sitten Vanhaan kaupunkiin rommailemaan kujille ja ehkä hieman ostoksillekin.
Ihana matka, kiitos rakkaat Ulla ja Minna <3 Näitä tunnelmia ja hemmotteluhetkiä me ihanat naiset tarvitsemme lisää. Kunnes taas.
 |
| The cat in a tin roof... |
 |
| Kikernykerö-ruokaa a`la Cru |
 |
| Mun taide-jälkkäri-pläjäys |
 |
| Suklaapuodin taiteellisessa pihapiirissä |
 |
| Vana Tallinn-kaakao,nam |
 |
| Babyt blurrissa |
 |
| The ocean |
 |
Yx kiva setä toi mulle kivan vanhan oven,
toiselt puolelt se on kauniisti patinoitunu
mut oli niin painava etten jaksanu kääntää |
Sitku ihmisel ei oo sillee muuta ni mie sain eilen kotiinkuljetuksella tämmäsen vanhan oven yhelt sedält. Aikas kiva on. Yhtään en tiedä mihin sen laittasisin mut eihän tota nyt voinu jättää ottamatta. Ja autotallin lattial on lojunu jo aikaa noi vanhat pokat ja sisustusteipit, no ne mie oon saanu tehtyy ja niitten paikkakin on katottuna mutku sit se tyssäs ton miehen hirween estoiseen ajatusmaailmaan! Olen nyt kuunnellut selityksiä, kuten esim. se seinä on kivinen ja porakoneest on akku loppu ja, ja, ja, ja....ain on jotain. Eikäkö niihin pokiin pitäs keksii joku fiksu kiinnityssysteemi et ne sais sinne seinälle?! Help! Katsotaan minä herran vuonna ne sinne seinälle saadaan, mie oon tehny oman osuuteni. Ovelle mietin vielä paikkaa....
 |
| Pitkään ne loju autotallissa näin... |
 |
| ....mut tällaset niist sit tuli! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti