Eli sain kunnian tehdä syntymäpäiväjuhlille pari kakkua. Sankari täytti kunnioitettavat 98-vuotta. Kakkujen väliin toivottiin toiseen mansikkamoussea ja toiseen tehtiin yhteistuumin jotakin raikasta ja tein siihen sitruuna/vanilja-täytteen. Päälle toivottiin tavalliset kermapursotukset ja koristeet klassisen tyylikkäinä. Hieman oli pakko erotella koristeilla, jotta juhlakansa tietää mihin makuun upottaa kakkulapionsa. Molemmat kakut tehtiin täysin laktoosittomina. Koristeet tein marsipaanimassasta. Täysiä pyöreitä vuosijuhlia odotellessa juhlakansalle maistui nämä makeat kakut ja siskoni tekemä voileipäkakku kuulemma oikein mainiosti. Lämpimät Onnittelut vielä hra Teräsmiehelle!!
Kevätpäivää keskellä talvea
Täällä taas, pieni ihminen ihmettelee tätä syksyisen keväistä talvea! Loma on lopuillaan ja huomenna pitäisi klo 05.40 saada itsensä notkeasti sängystä ylös, vaihtaa duunivaihde silmään ja raahautua työntekoasemalle. Loma on aina ihana, mutta se ihanuus loppuu aikanaan. Ei auta, röihin on mentävä. Mitens ne salasanat taas menikään,kääk!!!!
Haahaa, äitimania jatkuu ja löysin taas yhden mainion huonetaulun, jonka sijoitin kätevästi pyykkikorin yläpuolelle. Tässä huushollissa kun tuppaa jäämään nuo pyykkärin hommat retuperälle, jos ei pidä kuria ja järjestystä yllä. Tosin voin vaan kuvitella, ettei moiseen tauluun ja varsinkaan sen tekstilliseen sisältöön juurikaan nuo talouden Y-kromosomilaiset kiinnitä mitään huomiota vaikka sen naulaisi heidän kivettyneisiin sukkiinsa. Mutta olipahan mulla taas kivaa kun sitä siihen virittelin, huvinsa kullakin.
Se on erityisen mielenkiintoista, kuinka ääriään myöden täynnä olevaan pyykkikoriin saa VIELÄ mahtumaan kivasti likapyykkiä vaikka ja kuinka! Mietin tänään(kin), että näyttääkö Y-kromosomin omaavien mielestä täyteen ahdettu pyykkikori siltä, että sinne mahtuu hyvin vielä 15 kg likapyykkiä? Ja näyttääkö heidän mielestään jo täynnä olevan pyykkikorin päälle ahdettu ja lattialle valuva pyykkivuori siltä, että well done ja se siitä, tehtävä suoritettu? Toivottavaahan toki olisi, että tehtävä vietäisiin hamaan loppuun asti; pyykit lajiteltaisiin kivasti omiin kasoihin värien ja pesuominaisuuksiensa mukaan, kone täytettäisiin asianmukaisesti ja puhtaat pyykit ripustettaisiin kuivumaan ja kuivat pyykit viikattaisiin takaisin kaappiin. Ihan tuu mats toteaa miesväki! Eikä siinä vielä kaikki; tuo edellä mainittu litania uusittaisiin tarpeellisin väliajoin, ettei niitä pyykkivuoria kasvaisi sinne kylpyhuoneen nurkkaan.
Meillä tästä asiasta kehkeytyy helposti "kevyt perheriita" tyyliin; "min mopo keulii" kun niin ottaa hanurista jankuttaa samaisesta asiasta randomina. Ihan vaan aattelin, et jos joku pyykin suurtuotantolinjalta pysähtyisi taulun eteen hetkeksi ja miettisi, että mitähän SE mietti siellä kaupassa kun tuonkin pellin palasen näki? Tuskinpa sitä kukaan huomaa ja jos huomaa, huomauttaa sen kiinnitystekniikasta. Se on nimittäin ihan omin pikku-kätösin täräytetty kaksipuoleisella teipillä kiinni kylpyhuoneen kaakeliin :) Ostin ihan erikseen moiseen toimenpiteeseen terävöitettyä teippiä Honkkarista. Myyjä oli miespuoleinen henkilö ja kertoi sen kestävän "vaikka liimaisit sillä postilaatikon talon seinään". No minähän uskoin ja kaupat tehtiin! Jos ei pysy, niin tippukoon sitten nupiksi siihen valuvan pyykkivuoren päälle, kuin kirsikka kakun päälle! Mukavia pyykkäyshetkiä kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti