lauantai 29. kesäkuuta 2013

Hello Kitty-kakku


Hello Kitty-kakku tilattiin pikku-Kiian 3-v. syntymäpäiville. Viimeksi kun Kiian näin, hänellä oli Hello Kitty-mekko päällään, taitaa olla tosi fani :D Kakun väliin tein vadelmamoussen ja kostutin kakun vaniljamaidolla. Koristeet ja päällinen on värjättyä, valkoista vaahtokarkkimassaa. Onnea vielä suloiselle pikku-Kiialle!


Se on sitten lauantai tai viikonloppu tai LOMA:n ensimmäinen päivä, ihan miltä vaan kantilta makustelee niin hyvältä maistuu.

Loma aluillaan, ihan neljä viikkoa ja mahti-fiilis. Meidän perheen y-kromosomi osasto pakattu autoon ja he ottivat suunnaksi Mikkelin ja siellä viikonlopun kestävän jalkapallo-turnauksen. ME tytöt jäätiin kahdestaan ja vot kun onkin mukavaa. Huokaisin helpotuksesta, kun pojat lopulta saivat auton keulan kohti Mikkeliä. Mikä siinä on, ettei noi urokset opi vaikka kuinka potkii. Eilen illalla hirmuisella draivilla pakkailivat mukamas kamat laukkuihin ja aamulla oli kuitenkin kaverin pelishortsit hukassa. Eilen illalla hukassa oli paljon muutakin kuin shortsit. Ja se meteli aamulla kun hermopinteessä kolistellaan ja kaivellaan kadoksissa olevia tavaroita epämääräisistä paikoista, huoh! Kyl mie sanon, et vaikka kuinka yrittää vihjailla, että aloittakaa ajoissa pakkaaminen ja tarkistakaa ja vielä kerran tarkistakaa että kaikki on messissä, niin joka kerta sama härdelli. Luulen ja veikkaan, että perille päästyään huomaavat että jotain olennaista puuttuu anycase, semmanen täpinä oli päällä. Olo on helpottunut ja tällä hetkellä kun istun tässä yläkerran terassilla kahvikuppi kädessä tuntuu siltä kuin joku tornaattori olisi tullut ja mennyt tästä huushollista läpi, whuh. Nyt piis vaan! Pojat ovat nyt matkalla ja kaikki (toivottavasti) hyvin ja oikeat tavarat matkassa. Turvallista matkaa ja rutkasti onnea peleihin! Ugh, olen puhunut.

Me tyttären kanssa aiotaan ottaa tästä viikonlopusta kaikki irti. Kiireetöntä ja huoletonta yhdessäoloa. Hieman liikunnallista liikehdintää. Iltasella saamme seuraa, ihanat ystävät saapuvat seuraksemme. Terassille katetaan herkullinen pöytä täyteen kaikkea ihanaa naposteltavaa. Aikuiset tytöt saattavat nauttia jopa muutaman lasillisen kuplivaa juomaa, nuoriso saa tyytyä mehu-kesti-meininkiin. Tiedossa siis iloista puheensorinaa, kikattelua ja paljon naurua, naururyppyjen syvennys-iltamat. Uuh,iihanaa! Ja ikää tulee taas muutama vuosi lisää. Huomenna nukutaan pitkään ja käydään kummipojan syntymäpäivillä. Eipä tällä hetkellä paljon muuta voi kaivatakkaan. Hyvää viikonloppua kaikille.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Nike-kakku



 

Jiihaa, täällä taas tai niinkuin hihkaisen töissä kaiffarille kahvipausselta palatessani; olen selkä! Pikku pause tuli blogaamisessakin kun blogin muistikapasiteetti jynksähti viimisen kerran täyteen nuita torttukuvia. Minä kysymään viisaammilta neuvoja että mitäs nyt? Toverit antoivat vinkkejä että pystyt jatkamaan vain, jos pienennät valokuvien kokoa. Yritin. Ei mennyt niinku Srömssöössä. Sitten hätäpäissäni poistelin joitain lataamiani ylimääräisiä kuvia ja pääsin "jatkoon" tai paremminkin jatkoajalle. We will see..jos blogissani on valokuvattomia sivuja, olen poistanut kuvat, iha ite! En tietenkään tarkoituksella vaan paniikissa, tyhmyyttäni. Voi jösses.

Nike-kakku tilattiin huhtikuussa urheilua harrastavien veljesten yhteisynttäreille ja nyt täti ei yhtään muista mitä laittoi väliin, oisko ollut mansikka-mousse?! Ns.marmorinen pinta oli poikani keksintöä. Hän seuraili mun massan värjäämis-projektia ja tuumasi että: "jätä toi pohja tollaseksi -ei niin tasaisen väriseksi." Ja hyvä siitä tulikin ja poikavaltainen synttäriseurue oli kovasti ihastellut kakkua. Tarina kertoi, että se myös maistui hyvälle.

Kevät on ollut kiireinen ja kakkuja on tehty sinne ja tänne ja tilaisuuksia on ollut laidasta laitaan. Olen myös päässyt osallistumaan ihaniin juhliin, kummitytön ylioppilasjuhlat jäivät mieleen päällimmäisinä mukavan tunnelman takia. Kummityttö kirjoitti ylioppilaaksi loistavin arvosanoin ja tätä nuoren hienoa hetkeä oli ilo ja kunnia olla juhlistamassa. Rakkaan ystävän puutarha oli täynnä ihania ihmisiä, oli herkkuja notkuva kahvipöytä ja kruunuksi juhlalle sää oli mitä upein ja päivä aurinkoisin. Laitan kakkukuvaa myöhemmin, lakkikakku onnistui yli odotusten vaikka kovasti jännittikin sen väkertäminen.

Nytpä olen sairaslomalla. Satutin olkapääni ilmeisesti aikas pahasti, ns. tekevälle sattuu-ilmiö. Kuvaukset on vasta tulossa ja tulokset ei vielä selvillä. Ei kiva. Noh, ehtiipähän tännekin kirjoitella rauhassa. Lääkärin määräyksestä lepoa ja Buranaa.

Nyt lähdetään ystävän tyttären rippijuhliin. Haetaan vähän tuntumaa omiin tuleviin juhliin. Päivä alkoi lupaavan aurinkoisena mutta nyt ukkostaa ja vettä sataa aivan kaatamalla. Ei se mitään, eikö sadepisarat juhlapäivänä lupaa onnea tulevaan?