sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Whoopies

Helpolla ohjella täytetyt Whoopies leivos-keksit

Tein ihka ensimmäistä kertaa whoopies-keksejä vai onko nuo enemmänkin leivoksia. En ole edes maistanut niitä aikaisemmin, joten autenttisesta makuelämyksestä oli kysymys. Hyviä olivat. Täytyy kyllä tunnustaa, että eka satsi meni roskiin. Leivos-kekseistä tuli kuivia ja kovia ja vaahtokarkkimassasta niin löysää, että se valui keksien välistä ja tahmasi joka paikan. Yrittänyttä ei laiteta ja sain seuraavan satsin onnistumaan hyvin. Kahdesta eri ohjeesta miksaamalla sain toimivan ohjeen.

Tytär kertoi hauskan "urban-legendan" liittyen noiden leivos-keksien nimeen. Amerikkalainen äiti oli pakannut pojalleen koulueväitä lunch-boxiin ja pikkuleivät eivät mahtuneet boxiin. Äiti keksi laittaa ne päällekkäin ja laittoi väliin Marshmallow Fluffia eli vaahtokarkkilevitettä, jotta ne olisi helpompi pakata. Poika avasi koulussa eväsrasian ja löysi sieltä herkullisen leivos-keksin ja huusi; " Whoopie!" Tiedä häntä, pitääkö tarina paikkansa mutta minusta se kuullosti hauskalta.

Whoopies:
 n.10-12 whoopie-leivosta

Taikina:

60 g margariinia
1 ¼ dl sokeria
1 muna
2 dl vehnäjauhoja
2 ½ rkl kaakaojauhetta
½ tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
¾ dl maitoa tai kermaa

Yhdistä vehnäjauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe ja vaniljasokeri keskenään. Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna. Sekoita joukkoon vuorotellen jauhoja ja neste (maito tai kerma).
Laita taikina kertakäyttöiseen pursotuspussiin, jonka päähän leikkaat aukon (halk.n. 1 cm). Pursota leivinpaperin päälle noin 2 euron kolikon kokoisia nokareita. Jätä reilusti leviämisvaraa. Paista pohjia 175 asteessa noin 10 minuuttia. Anna jäähtyä ja irrota paperista.

Kannattaa tehdä koe-paisto! Minun tekemät valmiit keksit olivat halkaisijaltaan 5-6 cm, sopivan kokoisia kahvipöydän herkkuja kun väliinkin tulee tavaraa.


Helppo vaahtokarkkitäyte:


Sopivan kokoisia valkoisia vaahtokarkkeja

Löysin paikallisen K-kaupan amerikan-herkku hyllystä näitä amerikkalaisia vaahtokarkkeja ja näistä saa loistavan Whoopies-täytteen. Laita vahtokarkki puoliksi ja aseta puolikas keksin päälle ja laita se hetkeksi mikroon. Vaahtokarkki sulaa ja paisuu hieman. Ota pois mikrosta ja paina toinen keksi siihen päälle ja laita keksit jääkaappiin. Keksit tarttuvat hyvin toisiinsa sulaneen vaahtokarkin ansiosta. Keksit voi tehdä etukäteen pakkaseen ja täyttää vasta juuri ennen tarjoilua.

Vaaleanpunainen Marshmallow Fluff-täyte:

75 g voita
1 dl tomusokeria
1 prk vaaleanpunaista, mansikan makuista vaahtokarkkilevitettä (Marshmallow Fluff), löytyy esim. Prisman ja Citymarketin amerikan herkku-hyllystä

Notkista voi vatkaimella. Lisää tomusokeri siivilän läpi. Sekoita joukkoon vaahtokarkkilevite. Lusikoi täyte pursotuspussiin ja laita jääkaappiin, jotta kreemi jähmettyy. Pursota whoopie-pohjalle rinkula täytettä. Paina toinen puolikas päälle. Säilytä whoopie-leivokset jääkaapissa.

Mun piti säilyttää tätä valmista täytettä seuraavaan päivään asti jääkaapissa. Vasta seuraavana päivänä se oli sopivan jähmeää, jottei se valunut ulos keksien välistä. Testaa täytettä etukäteen. Ja se säilyy kyllä hyvin jääkaapissa vaikka seuraavaan päivään esim.minigrip pussiin suljettuna. Tämä on siis hitaampaa kuin valmiiden vaahtokarkkien työstäminen. Mutta tämä mansikan makuinen on tosi hyvää noiden keksien välissä, kannattaa kokeilla tätäkin.



Naisten hemmottelu päivä 

Eilen oli ihana päivä. Lähdin aamulla Lahteen tapaamaan peruskoulun ajoista asti tuntemiani rakkaita ystäviä. Olimme sopineet tapaamisen hemmottelun merkeissä ja olikin kulunut jokunen tovi viime tapaamisesta, joten paljon riitti myös puhetta ja naurua. Ensin palautin laina-koiran (meillä oli siis viime viikolla laina-koira Masi Kouvostoliitto-lomalla <3) ja kävin kahvittelemassa ex-työkaverin luona, joka on Masin mamma :) Siitä kiiruhdin naisten tapaamiseen. Olimme järjestäneet tapaamisen Asko-talolle, jonne Eijan tytär on perustanut kauneudenhoitoalan Tmi Noora Sinkkonen yrityksen. Siellä meillä oli tarjolla Nooran tekemänä jalkahoitoja ja parafiinihoitoja käsille. Myös samassa tilassa sijaitseva kuntosali olisi ollut vapaassa käytössä. Me ei tosin ehditty kuntoilla, kun oli NIIN paljon kuulumisia vaihdettavana. 

Minä olin tilannut aah, niin kauan odottamani jalkahoidon. Tosin minusta tuntui, että olisi pitänyt ensin käydä jalkahoidossa, jotta kehtaa mennä jalkahoitoon. Häpesin niin mun kuivia ja kovettuneita jalkapohjiani ja ahdisti paljastaa ne. Tämäkin voi olla arvelluttava paljastus mutta tunnustin Nooralle, että räpellän aina katseilta salaa mun kuivia kantapäitä. Noora tokaisi; olet ihan kuin meidän äiti! Noora tietenkin diplomaattisesti kehui mun jalkojeni kuntoa. Hän myös kertoi että yleensä ne jotka ujosti ja hieman häpeillen selittelevät jalkojensa kuntoa ovat ihan ok. Mutta ne, jotka tulevat reteesti ja toteavat et kyllä ne jalat on kunnossa, niin niillä niitä ongelmia on. Mutta kyllä oli ihanaa. Noora on ihana ja valoisa persoona. Ja hänellä on "hyvät näpit". Jalkahoitoon kuului myös jalkojen hieronta. Kyllä jalat keveni ja nyt on jalkapohjat niin siloiset ja jalkojen iho pehmeä kuin lapsen peppu. Lupasin hoitaa jalkojani rasvaamalla niitä, katsotaan pysyykö lupaus ja kuinka kauan.

Sitten kävimme syömässä Ravintola Taivaanrannassa. Otimme kuoharit alkuun juhlistaaksemme upeata päivää ja meitä, upeita naisia. Söin ankanrintaa tatti-risoton kanssa ja jälkiruoaksi otin creme bryleetä ja expressojäätelöä kahvin kanssa. Ihana päivä, kiitos vielä rakkaat ystävät <3 <3 <3 <3 sydän jokaiselle teille! Seuraavaa hemmotteluhetkeä odotellessa.

Piiat 

Sain tyttäreltäni joululahjaksi ihanan kirjan, jonka lukemista suosittelen kaikille. Wikipediasta lainasin seuraavan kirjasta kertovan lyhenteen;

Piiat (engl. The Help) on yhdysvaltalaisen Kathryn Stockettin kirjoittama menestysromaani vuodelta 2009. Se kertoo afroamerikkalaisista piioista, jotka työskentelevät valkoihoisten kodeissa Jacksonissä, Mississippissä 1960-luvun alussa. Kirja oli Stockettin ensimmäinen romaani.
Kirjasta tehtiin myös menestyselokuva vuonna 2012 Piiat. Sen ohjasi ja käsikirjoitti Stockettin ystävä Tate Taylor, jolle Stockett lupasi elokuvan oikeudet jo ennen kirjan julkaisua. Elokuvan näyttelijä Octavia Spencer oli Stockettin inspiraatio Minny Jacksonin hahmoon.

Kirja oli totuuden mukainen ja hieno ajankuva. Tarina oli ihan mahtava ja kirjan tunteisiin vetoavat kertomukset sen ajan ihmiskohtaloista saivat minut itkemään iltaisin kirjaa lukiessani niin, että kyyneleet valuivat ohimoita pitkin korviini. Elokuvaa en ole nähnyt mutta kunhan toivun tästä kirjan aiheuttamasta tunnekuohusta, katson sen varmasti. Ja suosittelen kirjaa kaikille niille, jotka vähääkään välittävät toisesta ihmisestä. Tämä kirja saa jotain liikahtamaan sisälläsi!




sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Sieni-nyytit


Sieni-nyytit:
n. 22 kpl
3 dl vehnäjauhoja
1 dl perunamuussijauhetta
1 dl ruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta
150g margariinia
2 dl kylmää vettä

Täyte:
100 g pekonia
1 punasipuli
150 g esikäsiteltyjä sieniä, näihin käytin kuivattuja suppilovahveroita
100 g pippurituorejuustoa
½ dl ruohosipulia
1 tl timjamia

Voiteluun:
1 muna

Pinnalle:
Unikonsiemeniä

Sekoita kuivat aineet keskenään ja nypi joukkoon huoneenlämpöinen rasva. Lisää vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Anna taikinan levätä täytteen valmistumisen ajan.

Suikaloi pekoni ja ruskista pannulla omassa rasvassaan. Lisää hienonnettu punasipuli ja sienet. Sekoita joukkoon tuorejuusto, silputtu ruohosipuli ja timjami.

Kauli taikina muutamassa erässä ohueksi levyksi jauhoja apuna käyttäen. Paina taikinasta pyöreällä muotilla paloja ja nosta ne pellille leivinpaperin päälle.

Pane reilu teelusikallinen täytettä jokaiselle levylle ja nosta reunat kolmioksi. Nipistä saumat kiinni tiiviisti.

Voitele nyytit munalla ja ripottele päälle unikonsiemeniä. Paista 225 asteisessa uunissa 10-15 minuuttia.

PS. Tosi hyviä ja säilyy hyvin pakkasessa.


Eiks oo ihana? Tilasin paikalliselta käsityöläiseltä Penni-plakarin blogiin sopivalla kankaalla, ihana turkoosi Cup-Cake kuosinen rahapussi. Näitä tekee ja myy Riemuvintti Kuusankoskella, Kymin paperitehtaan vanhalla Ruukki-alueella. Siellä kannattaa käydä tutustumassa paikallisiin käsityö- ja taideväen pajoihin.



Talvi tuli

Ihanaa kun se talvi vihdoin tuli! Luntakin on sen verran, että se valaisi päivän ja puhdisti maiseman. Paikallista rinneyrittäjää alkoi jo käydä sääliksi mutta perjantaina Mielakka avasi laskettelijoiden iloksi keskuksensa ja innokkaimmat päästelivät jo perjantaina täysin palkein mäkeä alas. Vein meidän pojun mäkeen kavereidensa kanssa äsken ja näky hiveli silmiä. Aurinko paistoi täydeltä laidalta, ei tuulta ja mäki oli aivan huippuvireessä. Sinne jäivät pojat paahtamaan! Tytär lähti juoksulenkille ystävänsä Elsan kanssa ja mies soittotreeneihin, joten taidan keittää toiset aamukahvit ja istahtaa vielä hetkeksi ennen kuin alan vääntää jotain apösteltävää noille ulkona ruokahaluaan kasvattaville nuorille.

Antti Mielakassa
Päiväkin on muutamaa minuuttia pidempi. Kyllä sen vaan huomaa viretilassaan. Plussana tietysti se, että kun töistä lähtee niin näkee päivänvaloa. Tuo syksy oli kyllä suomalaiseenkin mielenmaisemaan aivan turhan pitkä veto. Aurinko ja päivänvalo ja puhdas lumi ovat todella tervetulleita tähän pitkään jatkuneeseen kaamokseen. Pakkasta riittää kai vielä jonkin aikaa. Ehtii siis pöllyttää kaiken pihalle, siivota joka nurkan ja sulattaa ne pakastimet yms. En ole tehnyt kumpaakaan. Ehtiihän sitä...Ulkoilusta nautin nyt täysillä, eikä siellä ole kylmä kun pukeutuu sään mukaan. Toppahousut suihkaamaan vaan kaikki. Loistava keksintö, eikö vaan :) Lunta ei mielestäni tarvitse tulla yhtään enempää. Tämä valkoisuus ja puhtaus riittää ja ulkona pääsee hyvin pyöräilemään, juoksemaan ja kävelemään. Laduilla viihtyvät sivakoijat tietysti toivovat hieman enemmän lunta mutta minä en kaipaa lumitöitä yhtään. Kuivaa pakkasta ja aurinkoa saa olla hela loppukevään ajan. Eri vuodenajat ovat mahtava juttu, hienoa asua näillä leveysasteilla ja nauttia näistä vaihteluista.

Mulla on tänään toiset kuntosalitreenit. Päätin vuodenvaihteessa pyytää kuntosalilta ohjelmaa itselleni, koska en aina pääse aikataulutettuihin jumppiin. Lasten harrasteiden kuljetus-logistiikkapalvelut vievät oman aikansa ja ajattelin, että olisi kätevää käyttää aika harrasteiden välissä hyödyksi. Ekalla kerralla tehtiin jäätävä jalkatreeni ohjaajan kanssa ja semmasen viikon päivät mun takalisto huusi Hoosiannaa! Tänään olisi kait vuorossa selkätreeni, jospa menis pienemmillä kivuilla. Mutta hyvää kipua ja tuskaahan se vaan on. Eräänkin orkesterin biisin sanat menevät näin; "Kivusta nautintoon on matkaa. Pelottavan vähän- jos edes sitäkään..." Tuloksia on turha odottaa ilman tuskaa! Olen aikoinani käynyt salilla paljonkin mutta vuosia on välissä niin paljon, että laitteetkin ovat muuttuneet. Sitäpaitsi näillä kymmenillä on parempi opetella tekemään liikkeet oikein, ettei riko paikkojaan. Myös kynnys salille menemiseen oli korkea. Ohjaajan kanssa sinne meno tuntui helpommalta ja toivotaan, että uskaltaudun jatkossa sinne yksinkin. Sehän olisi varsin suotavaa, heh :) Katsotaan mitä tästä seuraa, we will see. Ainakin hirmu tsemppi on tuolla ohjaajalla päällä ja antaa hyvää palautetta. Toivottavasti salitreenit käynnistyvät hyvin ja salielo tulee taas tutuksi. Nyt mie laitan ruokaa ja sitten ulos! Rakas ystävä soitti juuri oikealla hetkellä ja pyysi lenkkikaveriksi. Kaksi Michelin-ukon näköistä naista lähtee siis uhmaamaan pakkasherraa. Mielenterveyslenkille ihan parhaassa seurassa! Ja vielä paistaa aurinkokin, kevättä on jo ilmassa!





maanantai 6. tammikuuta 2014

98-v. syntymäpäivä-kakkuja


Eli sain kunnian tehdä syntymäpäiväjuhlille pari kakkua. Sankari täytti kunnioitettavat 98-vuotta. Kakkujen väliin toivottiin toiseen mansikkamoussea ja toiseen tehtiin yhteistuumin jotakin raikasta ja tein siihen sitruuna/vanilja-täytteen. Päälle toivottiin tavalliset kermapursotukset ja koristeet klassisen tyylikkäinä. Hieman oli pakko erotella koristeilla, jotta juhlakansa tietää mihin makuun upottaa kakkulapionsa. Molemmat kakut tehtiin täysin laktoosittomina. Koristeet tein marsipaanimassasta. Täysiä pyöreitä vuosijuhlia odotellessa juhlakansalle maistui nämä makeat kakut ja siskoni tekemä voileipäkakku kuulemma oikein mainiosti. Lämpimät Onnittelut vielä hra Teräsmiehelle!!



 Kevätpäivää keskellä talvea

Täällä taas, pieni ihminen ihmettelee tätä syksyisen keväistä talvea! Loma on lopuillaan ja huomenna pitäisi klo 05.40 saada itsensä notkeasti sängystä ylös, vaihtaa duunivaihde silmään ja raahautua työntekoasemalle. Loma on aina ihana, mutta se ihanuus loppuu aikanaan. Ei auta, röihin on mentävä. Mitens ne salasanat taas menikään,kääk!!!!

Haahaa, äitimania jatkuu ja löysin taas yhden mainion huonetaulun, jonka sijoitin kätevästi pyykkikorin yläpuolelle. Tässä huushollissa kun tuppaa jäämään nuo pyykkärin hommat retuperälle, jos ei pidä kuria ja järjestystä yllä. Tosin voin vaan kuvitella, ettei moiseen tauluun ja varsinkaan sen tekstilliseen sisältöön juurikaan nuo talouden Y-kromosomilaiset kiinnitä mitään huomiota vaikka sen naulaisi heidän kivettyneisiin sukkiinsa. Mutta olipahan mulla taas kivaa kun sitä siihen virittelin, huvinsa kullakin. 
Se on erityisen mielenkiintoista, kuinka ääriään myöden täynnä olevaan pyykkikoriin saa VIELÄ mahtumaan kivasti likapyykkiä vaikka ja kuinka! Mietin tänään(kin), että näyttääkö Y-kromosomin omaavien mielestä täyteen ahdettu pyykkikori siltä, että sinne mahtuu hyvin vielä 15 kg likapyykkiä? Ja näyttääkö heidän mielestään jo täynnä olevan pyykkikorin päälle ahdettu ja lattialle valuva pyykkivuori siltä, että well done ja se siitä, tehtävä suoritettu? Toivottavaahan toki olisi, että tehtävä vietäisiin hamaan loppuun asti; pyykit lajiteltaisiin kivasti omiin kasoihin värien ja pesuominaisuuksiensa mukaan, kone täytettäisiin asianmukaisesti ja puhtaat pyykit ripustettaisiin kuivumaan ja kuivat pyykit viikattaisiin takaisin kaappiin. Ihan tuu mats toteaa miesväki! Eikä siinä vielä kaikki; tuo edellä mainittu litania uusittaisiin tarpeellisin väliajoin, ettei niitä pyykkivuoria kasvaisi sinne kylpyhuoneen nurkkaan. 
Meillä tästä asiasta kehkeytyy helposti "kevyt perheriita" tyyliin; "min mopo keulii" kun niin ottaa hanurista jankuttaa samaisesta asiasta randomina. Ihan vaan aattelin, et jos joku pyykin suurtuotantolinjalta pysähtyisi taulun eteen hetkeksi ja miettisi, että mitähän SE mietti siellä kaupassa kun tuonkin pellin palasen näki? Tuskinpa sitä kukaan huomaa ja jos huomaa, huomauttaa sen kiinnitystekniikasta. Se on nimittäin ihan omin pikku-kätösin täräytetty kaksipuoleisella teipillä kiinni kylpyhuoneen kaakeliin :) Ostin ihan erikseen moiseen toimenpiteeseen terävöitettyä teippiä Honkkarista. Myyjä oli miespuoleinen henkilö ja kertoi sen kestävän "vaikka liimaisit sillä postilaatikon talon seinään". No minähän uskoin ja kaupat tehtiin! Jos ei pysy, niin tippukoon sitten nupiksi siihen valuvan pyykkivuoren päälle, kuin kirsikka kakun päälle! Mukavia pyykkäyshetkiä kaikille.



keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Veriappelsiini juustokakku


Piparipohja:

200g Digestive keksejä
100 g sulatettua margariinia
½ veriappelsiinin hedelmänlihaa

Juustotäyte:

4 prk (a 200g) Philadelphia juustoa
100 g Ricotta-juustoa
1½ dl sokeria
2 veriappelsiinin hedelmänlihat
3 suurta kananmunaa

Hyytelöpäällinen:

3 dl veriappelsiinin mehua
2 liivatelehteä

Laita uuni lämpeämään 160 asteeseen. Laita 26cm:n irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperin palanen. Murskaa piparit ja sekoita sulatettu margariini ja hedelmänliha joukkoon. Painele seos vuoan pohjalle tiiviisti lusikalla ja laita pakastimeen n. 20 min. kovettumaan.

Sekoita täytteen juustot, sokeri ja hedelmänliha ja vatkaa täyte tasaiseksi massaksi. Lisää kanamunat yksitellen, hyvin vatkaten täytteeseen. Ota vuoka pakkasesta kun aika on kulunut ja kaada täyte kovettuneen pohjan päälle. Paista kakkua uunissa n. 40 min. tai kunnes kakku on kauniin kullanvärinen päältä ja kakku on keskeltä hyytynyt. Nosta uunista ja anna jäähtyä hieman. Anna kakun tekeytyä kylmässä seuraavaan päivään.

Seuraavana päivänä, laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Mittaa n. ½ dl mehua kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi, lisää puristetut liivatteet mehun sekaan ja vatkaa seos lopun mehun sekaan tasaiseksi. Nosta mehuseos vähäksi aikaa jääkaappiin "hyytymään". Kun seos on hieman paksumpaa, kaada juustokakun päälle ja anna hyytyä jääkaapissa 2-3 tuntia.

Kun päällinen on hyytynyt, nosta kakku jääkaapista ja irroita kakku varovasti veitsellä auttaen vuoasta. Nosta kakku tarjoiluvadille ja nauti.

Huom! Käytin kaupan valmista veriappelsiini tuoremehua tähän kakkuun.


Uuden vuoden vastaanotto

Vastaanotimme uutta vuotta ystäväperheen luona nauttien hyvästä ruuasta ja muistelimme vanhan vuoden tapahtumia ja kilistelimme uudelle vuodelle! Saapi nähdä mitä kaikkea ensi vuosi tuo tullessaan, olen ainakin avarakatseisesti lupautunut kaiken vastaanottamaan mitä tuleman pitää. Juhlissa lapset tietenkin odottivat innoissaan, että pääsevät nautiskelemaan raketien räiskeestä ja sitähän riitti koko illalle. Jäimme juhlien jälkeen siskoni luo yökylään ja aamulla heräsin klo 10.23, unbiliivibul....tälläistä vahinkoa ei usein pääse tapahtumaan! Mutta hyvä oli että kävi, olo oli levännyt ja hyvien yöunien päälle valmistimme herkullisen brunssin. Söimme hyvin ja teimme pitkän kävelylenkin Kymijoen rantamaisemissa. Illalla kotiin ja lapset reppuja pakkaamaan, huomenna alkaa koulu. Joululoma on heidän osaltaan ohi, minulla lomaa on vielä muutama päivä ja aoin todellakin nauttia näistä päivistä omilla ehdoillani. Huomenna lähden ystävää tapaamaan ja heidän remontoitua kotia ihastelemaan maalle mutta melkein kaupunkiin :) Perjantaina minulla on tärkeä tapaaminen ja ensi viikollekin olen sopinut jännittävää ohjelmaa, johon liittyy itsensä haastamista ja uusiin haasteisiin vastaamista. Tulevasta tuli mieleeni, etä aina silloin tällöin minulle tulee voimakas fiilis, etten jaksa enää kirjoitella tänne blogiin. Tämä tunne on tällä hetkellä pelottavan voimakas. Jostain tarvitsisi löytää uusi vaihde, alkuaikojen into ja täpinä päälle, jottei tämä mukava harraste loppuisi tähän. Toivon jostain inspiraatiota blogin pitämiseen vuodelle 2014! Katsotaan nyt, ensi viikolla voi tunnelma olla jo toisenlainen...blogin ulkoasua voisi muuttaa...ja..ja..ja :)

Teille, rakkaille lukijoilleni toivotan nyt;

 Hyvää Uutta Vuotta 2014 ja menestystä tuleviin haasteisiin!!