sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Valkoinen synttärikakku


Joulu oli ja meni vauhdilla. Joulu on minulle vuoden tärkein juhla-aika ja tänäkin vuonna se tuntui yhtä ihanalta ja jännittävältä kuin aina. Ja yhtään tunnelmaa ei ainakaan latistanut se seikka, että lunta oli todella paljon ja joulu oli vitivalkoinen. Jotenkin minusta tulee ihan lapsen kaltainen jouluisin ja koen elävästi myös omien lasteni jännityksen. En voisi lähteä jouluksi pois kotoa, enkä voi ymmärtää ulkomaille matkustamista joulun aikaan. Joidenkin mielestä se on vaihtoehto siinä missä kotijoulukin mutta minulle se olisi täysin mahdotonta. Vaihtoehto-joulun voisin viettää esimerkiksi Lapissa tai jossain mökillä oman perheen ja rakkaiden kesken mutta näiltä leveysasteilta tai Suomen rajojen ulkopuolelle en voisi matkustaa. Olen ilmeisesti todellakin eläkkeellä mutta mielestäni ihaninta joulussa on kaikki omat traditiot ja niiden toteuttaminen tiettyinä päivinä ja aikoina. Kuusen tuoksu vasta puunatussa olohuoneessa, ne tietyt joulukarkit tietyissä purkeissa pöydillä ja joulukoristeet aina niillä samoilla paikoilla luovat juuri sen oikean joulu-tunnelman omaan kotiin. Se ihana kiireettömyys ja ne pyjama-päivät, ah ihan parasta!!

Uutta vuotta vastaanotetaan huomenna siskojen perheiden kesken ja haluankin sanoa tässä kohtaa Teille lukijoille kiitokset kuluneesta vuodesta 2012. Kiitos, että olette jaksaneet osoittaa kiinnostusta blogiani kohtaan ja aina silloin tällöin käyneet täällä piipahtamassa. Tänä vuonna olen saanut muutaman uuden lukijankin, joten kiitos siitä. Ensi vuoteen kurkkaan avoimin mielin ja lapsen innolla odottaen, mitä vuosi tuo tullessaan. Toivon, että jaksatte kulkea rinnallani ja käytte lukaisemassa näitä höpötyksiäni ja katsomassa tekeleitäni aina kun ehditte.

Tämän valkoisen kakun sain tehdä 18-vuotta täyttävälle Annalle. Toiveena oli jotakin tyylikästä ja hieman bling-blingiä. Kakun täytteenä oli Dajm-mousse. Päällinen oli vaahtokarkkimassaa ja samaisesta massasta tein nuo kukatkin. Päällä on myös isoja helmiäs-helmiä. Lopuksi suihkutin kakun helmiäs-sprayllä. Onnea vielä Annalle!




Kiitos tästä vuodesta ja onnen pipanoita Teille kaikille vuoteen 2013!

maanantai 24. joulukuuta 2012

Glögi-kakku


Voihan glögi-kakku! Ei menny niinku Strömsöössä tämäkään projekti. Kakku vol.1: glögiosio valui kakun ja kakkuvuoan välistä pöydälle. Murr! Sitkeesti tein vaan uuden päällisen siihen ja laitoin kakun parvekkeen pöydälle hyytymään. Olin laittanut kakun päälle lautasen, ettei pienet lintuset käy sitä nokkimassa niin eikö se lautanen tarttunutkin sitten siihen päälliseen kiinni! Murr! Kakku vol.2: glögiosio imeytyi kakun sisään!!!! Ihan oikeesti! Havuja ja sisuja ja uus yritys. Kakku vol.3: kait se menee niin, että yrittänyttä ei laiteta. Kolmas kerta toden sanoo ja kappas, kakku onnistui. Whuhuu!

Ohjeen olen saanut työkaverilta ja alunperin se on Pirkan mutta tätä kakkua on tuunattu ja se menee näin.

Glögi-kakku:

Pohja:
150g piparkakkuja
75g sulatettua margariinia

Täyte:
2 prk rahkaa
2 prk vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
1 dl tomusokeria
½ tl kardemummaa
½ tl kanelia
6 liivatetta
3 rkl kiehuvaa vettä

Pinnalle:
3 dl glögitiivistettä
1 dl vettä
4 liivatetta

Murskaa piparkakut. Sekoita piparkakkumurut ja sulatettu rasva keskenään tasaiseksi massaksi. Aseta leivinpaperi irtopohjavuoan (halk. 24 cm) pohjan ja reunojen väliin. Painele keksiseos pohjalle tasaiseksi kerrokseksi.

Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan. Vaahdota vaniljakastike. Sekoita rahkat vaahtoon ja lisää tomusokeri lävikön läpi. Lisää mausteet. Kiehauta vesi. Liota hyvin puristetut liivatteet veteen. Kaada liivateseos hieman jäähtyneenä täytteen joukkoon samalla sekoittaen. Levitä täyte piparipohjan päälle. Anna hyytyä jääkaapissa n. 3 tuntia.

Liota päällisen liivatteita kylmässä vedessä. Kiehauta vesi. Liota hyvin puristetut liivatteet veteen. Kaada liivateseos ohuena nauhana glögin joukkoon samalla sekoittaen. Anna hieman jäähtyä. kaada mehuhyytelö hyvin hyytyneen kakun päälle varovasti, jotta juustotäyte ei sekoitu. Hyydytä hyvin jääkaapissa.


Joulunalusaika on ollut melkoista härdelliä. Kovasti on ollut omia pikkujoulujuhlia ja lasten joulujuhlia. Tyttären musiikkiopiston joululaulajaiskonsertti jäi mieleen yhtenä kaikkein liikuttavimmista kokemuksista taas pitkään aikaan, niin itkettiin et vallan kun kauniit joulusävelet kaikuivat kirkkaana salissa. Ja tyttären tanssikoulun päättäjäisesitys oli ihan mahtava. Laitankin teille linkin tanssikoulun sivuille. Koska Kouvolasta löytyy näin upea tanssikoulu, on sitä syytä hieman mainostaa. Käykää kurkkaamassa ohjelmaa, josko sieltä löytyisi jotakin myös teille :Studio dance pit . Itse innostuin esityksestä niin paljon, että haluaisin mennä Street dance-kurssille. Olisittepa nähneet mieheni ilmeen, kun asiasta mainitsin!! :D On kuulemma ne moovit minun kohdaltani siis NIIN over!!!

Joulu saapuu jokaiselle kaikesta kiireestä ja tohinasta huolimatta. Kuusen loisteessa ja sen huumaavassa tuoksussa on jotain erityisen tunnelmallista ja maagista. Se saa sinut joulumielelle. Lunta on tänä jouluna juuri niin paljon kuin muistaa sitä olleen lapsuuden jouluina, kainaloihin asti. Tänään jouluaamuna ihaninta oli nähdä lasten uniset kasvot ja saada se jouluaamun hali!! Meillä jouluaaton aamu on pitkä ja kiireetön. Joulupuurot nautitaan mantelin metsästyksineen ja hiljennytään kuulemaan joulurauhan julistusta. Käydäänpä vielä hautausmaalla sytyttelemässä kynttilät ja toivottamassa rakkaille hyvät joulut ennenkuin istuudutaan jouluherkkujen ääreen. Lapsille päivän kohokohta on lahjojen avaus, itse nautin salaa heidän ilmeistään glögimukin äärellä. Nauttikaa tekin joulun kiireettömästä tunnelmasta ja toistenne seurasta.

Toivotan teille kaikille lukijoilleni lämmintä joulun aikaa.  

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Maitosuklaafudget


Kenelläkään kun ei ole tässä joulun alla mitään tekemistä, niin voisitte kokeilla näitä suklaisia herkkuja. Ohje on viimeisestä Yhteishyvä-lehden numerosta. Näyttivät niin makoisilta, että oli pakko kokeilla ohjetta. Todella hyvää ja ihanan suussa sulava koostumus. Tehtiin tyttären kanssa näitä joululahjoiksi ystäville. Piperrettiin niistä pieniä jouluisia hyvänmielen pussukoita :D

Maitosuklaafudge:

2 dl kuohukermaa
2 dl sokeria
3 rkl voita
2 rkl hunajaa
2 dl vaahtokarkkeja
100g maitosuklaata

Kiehauta kerma, sokeri ja voi. Lisää hunaja. Keitä sekoittaen, kunnes seos sakenee. Seos on valmista, kun nokare pysyy koossa tiputettaessa kylmään veteen.

Ota liedeltä ja sekoita, kunnes seos hieman jäähtyy ja sakenee. Hienonna vaahtokarkit, rouhi suklaa ja lisää seokseen. Sekoita, kunnes ainekset sulavat ja muuttuvat notkeaksi massaksi.

Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun pieneen vuokaan (n. 12 cm x 20 cm) ja anna jähmettyä peitettynä jääkaapissa. Leikkaa paloiksi.


Valmiita suklaisia joulutervehdys-pussukoita

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Jasmin-kakku


Ellan 7-vuotissynttäreille tein mansikkamoussella täytetyn kakun. Kuva on maalattu elintarvikeväreillä sokerimassalevylle ja koristeet tein sokerimassasta, jonka värjäsin elintarvike-geelivärillä. Koristeita on tuunattu valkoisilla tai oikeastaan helmiäisen värisillä sokerihelmillä, bling-bling. Toivottavasti kakku maistui syntymäpäiväsankarille ja hänen vierailleen.


Pakko kertoa teille mitä tänään tapahtui. Rakkaat sisareni saivat minut muutama viikko sitten ylipuhuttua laulukeikalle Lemille vanhustentaloon, johon tätini äskettäin muutti asumaan. Homma lähti liikkeelle siitä, että tätini muuton yhteydessä hänen tavaroiden joukosta löytyi aarre; C-kasetti vuodelta 1982, jossa mm. minä ja pikku-siskoni, isäni, tätini ja setäni laulamme joululauluja kolmiäänisesti. Kasetti on äänitetty tuona kyseisenä vuonna isäni kotipaikalla Lemillä, jossa siis vietimme sinä vuonna aivan uskomattoman ihanan ikimuistoisen ja lämminhenkisen joulun. Erityisesti muistoihin on jäänyt se huumaavan tuoksuinen kuusi, jonka oksilla poltimme ihan oikeita kynttilöitä, lämmin iso tupa, jouluruokien tuoksu ja se lumen paljous! Tapaninpäivänä isän serkku tuli hevosella hakemaan meidät rekiajelulle. Reessä oli lämmin ja kulkuset kilkattivat, sitä tunnelmaa en unohda koskaan. Ja joululaulut raikuivat mökissä koko joulun ajan. Siitä syntyi tallenne, joka on säilynyt hieman rahisevana mutta nostalgisena näihin päiviin asti.

Siskoni tuumivat, että koska täti on opettanut kaikki nuo ihanat vanhat joululaulut meille, on meidän velvollisuus tehdä hänelle vastapalvelus ja käydä ilahduttamassa vanhuksia näin joulun alla. Kasasimme nuotit ja lähdimme matkaan. Iloksemme saimme yleisön joukkoon myös muita sukulaisia kylältä. Sana oli kiirinyt pienessä kylässä. Joululaulujen raikuessa vanhustentalon olohuoneessa, en voinut olla huomaamatta kuinka yksi jos toinenkin silmäkulma kostui kyynelistä. Minunkin oli vaikea pidätellä kyyneliä ja sydämeni tuntui pakahtuvan, kun kuulin kuinka tätini yhtyi lauluun. Edelleen ääni soi kirkkaana ja kauniina. Saimme siis hyvää aikaan ja itsellemme hyvän mielen, joka varmasti kestää tovin. Päivä oli täydellinen. Kiitos siskoilleni loistavasta ideasta ja tädille opituista lauluista. Saattaapa käydä niin, että tästä tulee perinne :D

Lemin kirkko iltavalaistuksessa, kuva Terhi Katajala.

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Suklaa-pyörrejuustokakku itsenäiselle Suomelle

Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi ja suomalaiset

Pohja:

1 pkt suklaakeksejä (esim. Domino)
50 g sulatettua margariinia

Täyte:

200 g tummaa suklaata
2 ½ dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
1 rs (200g) Philadelphia Original tuorejuustoa
½ dl sokeria

Pingota leivinpaperi  n.26 cm irtopohjavuoan pohjalle.

Murskaa keksit tehosekoittimessa pehmeän margariinin kanssa ja sekoita tasaiseksi massaksi. Painele seos vuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Laita vuoka pakastimeen  täytteen valmistumisen ajaksi.

Sulata paloiteltu suklaa kulhossa vesihauteessa. Vatkaa jääkaappikylmä vaniljakastike kovaksi vaahdoksi.

Vatkaa tuorejuusto vaniljakastikevaahdon sekaan ja lisää sokeri joukkoon, sekoita tasaiseksi seokseksi. Ota pohja pakkasesta. Levitä puolet vaahdosta pohjan päälle ja valuta puolet sulatetusta suklaasta päälle. Vetele suklaaraitoja haarukalla marmorikuvioinnin aikaansaamiseksi. Levitä loput täytevaahdosta päälle ja valuta loput suklaasta ja marmoroi pinta. Peitä vuoka kelmulla ja laita kakku pakastimeen jäähtymään.

Ota kakku 10 min. huoneenlämpöön. Pyöräytä veitsellä kierros vuoan renkaan ja kakun välissä. Irrota kakku ja siirrä se tarjoilualustalle.

Suomi-lippu sydän on tehty valkoisesta sokerimassasta ja sinisestä marsipaanista.

Kakun ohje on intranetin ihmeellisestä maailmasta, kirjoitin sen käsin jostakin ylös ruutupaperille. Kerron teille heti mistä löydätte alkuperäisen ohjeen, kunhan löydän sen ensin itse.

Erinomaisen hyvää ja rauhaisaa itsenäisyyspäivää teille kaikille. Itse lähden pienelle matkalle ja siitä lisää ensi jaksossa!!


torstai 29. marraskuuta 2012

Pepperoni-muffinit


25 kpl pieniä muffineja tai 12 kpl isoja amerikanmuffinivuoan kokoisia
Taikina :

2 munaa
1 dl kermaa
1 dl sulatettua tai juoksevaa margariinia
2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
150g juustoraastetta
50 g pepperoni makkaraa
1 dl silputtua ruohosipulia
1 tl timjamia

Kuorrutus :

200 g ruohosipuli tuorejuustoa
1 rkl kermaa

Koristeluun :

20 g pepperoni makkaran viipaleita
2 rkl kapriksia
1/4 dl ruohosipulia

Sekoita munat, kerma ja rasva keskenään. Yhdistä vehnäjauhot, leivinjauhe ja juustoraaste. Lisää munaseokseen.

Hienonna pepperonimakkarat ja sekoita taikinan joukkoon. Lisää ruohosipuli ja timjami.

Jaa taikina pieniin muffinivuokiin. Paista pepperonimuffineja 200-asteisessa uunissa n. 12 minuuttia. Irroita muffinit vuoista hieman jäähtyneinä.

Notkista tuorejuusto kermalla ja pursota muffinien päälle. Koristele paloitetuilla pepperonisiivuilla, kapriksilla ja ruohosipulilla.


Onpahan ollut kiirettä, huoh! Tänne blogiinkaan en ole ehtinyt, tosin kone oli "huollossa" siskon miehen osaavissa käsissä ja sai kitusiinsa jonkin virustentuhooja-ohjelman, jollaista koneessa ei siis ollut. Siskon mies tokaisi, et IHME et on edes hengissä vielä! Mistä näitä tietää......mie vaan käytän tätä, siis jos se toimii?!
Toivottavasti toimii nyt varmemmin.

Nämä joulua edeltävät viikot sisältävät kaikenlaista sutinaa. Olin viime viikon maanantaina Helsingissä antoisassa koulutuksessa koko päivän. Koulutuksen jälkeen kävin Akateemisessa kirjakaupassa auttelemassa joulupukkia ja Stockmannin herkussa hakemassa tuliaisia ja maistiaisia kotiin tuomisiksi. Nam. Helsingin hektinen syke on hetkellisesti kiehtovaa mutta kotiin ajellessani olin taas äärimmäisen kiitollinen, ettei minun tiistai aamuna tarvinnut seistä kehällä autoineni aamuruuhkassa. Työmatkaani menee autolla 15 minuuttia, kiitän siitä.

Taitaa tulla talvi. Tuulee hurjasti ja lunta sataa. Aamulla voin varmaan kaivaa menopelin tuolta kinoksen keskeltä, jos löydän lapion?! Kylmäkin on tänään ollut, sanotaanko että vihdoinkin. Olen odottanut lunta ja pakkasta ja sitä saa mitä tilaa. Huomenna työmatkani kestää todennäköisesti 20 minuuttia, voi jösses. Nyt käperryn villasukkieni kanssa vuoteeseen ja vaivun unten maille! Kuullaan taasen! Ajelkaas varoen huomenna.








keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Twix-kakku

Tää on ihan namu-kakku, muistatteko Raider-patukan, taitaa nykyään olla Twix-niminen. Sen sisällä on ihanan paksua toffeeta ja pohja on rapeaa keksiä. Patukan päällä on paksu kerros suussa sulavaa maitosuklaata, NAM. Twix on yksi minun suosikkisuklaistani. Sitä paitsi perustelen itselleni, että Twix-patukka ei ole oikeesti suklaata, eikä siinä tapauksessa paisuta ihmiskehoa, sehän on VAAN pieni välipala tai keksi. Ja kaikki komppaa mua tässä kohtaa, eiks vaan?! Tämän ohjeen löysin netistä Hannan blogista. Jaan tämän kanssanne, koska tiedän että teidänkin karkkihammastanne kolottaa aika ajoin ja tällä ohjeella kolotukset katoaa nopeasti. Tosin saattaa myös käydä niin, että ne hampaat tippuu suusta, jos mopo lähtee keulimaan tätä kaakkua maistellessa. Kokeilkaas, kyllä kannattaa!!


Twix-kakun pohja:

175g jauhoja (n. 3 dl)
125g pehmeää voita
4 rkl fariinisokeria

Nypi ainekset kulhossa ja sekoita massaksi. Painele taikina vuokaan (halk. väh. 23 cm) ja pistele taikinaan haarukalla reikiä. Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia tai kunnes pohja saa hieman väriä. Jäähdytä pohja kunnolla.

Päälle:

50g voita
4rkl fariinisokeria
1 tkl kondensoitua maitoa
100-150g maitosuklaata
1-2 rkl öljyä

Laita sokeri, voi ja kondensoitu maito teflonkattilaan ja kuumenna kiehumispisteeseen. Muista sekoittaa koko ajan, ettei pala pohjaan. Pienennä levyä ja keittele seosta miedolla lämmöllä n. 5 min. Kaada toffeeseos jäähtyneen pohjan päälle ja anna jäähtyä.

Sulata suklaa ja sekoita öljy joukkoon ja kaada sula suklaa/öljyseos piirakan päälle. Nosta jääkaappiin jähmettymään.

Nosta huoneenlämpöön hieman ennen tarjoilua, piirakka on näin paljon helpommin leikattavaa.
Voit myös leikata kakun pieniksi suupaloiksi, vaikkapa neliöiksi. 

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Isänpäivä kakku vol. II


HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE ISILLE!

Meidän perheen tämänvuotinen isänpäiväkakku oli lasten toivomuksesta samanlainen kinuskikakku lakkahillolla ja vaniljamoussella kuin viime vuonna. Koristeet tein marsipaanista. Keittelin kinuskia kondensoidusta maidosta ja mielestäni sen teko oli hivenen nopeampaa ja helpompaa kuin tavis-kinuskin. Ihan yhtä makoisaa siitä tuli, väriltään hieman vaaleampaa. Vaihdoin tähän kakkuun koristeeksi sinisen ruusun ja jätin pois pähkinärouheen reunoilta, koska en itse pidä niiden mausta, jotenkin kitkeriä. Kutsuin isovanhemmat syömään ja sisarukset perheineen kahville.

Meidän perheen isänpäivän aamu alkoi perinteisesti tarjoamalla aamupala vuoteessa vielä köllättävälle köriläälle onnittelulaulun siivittämänä. Mieheni ei juurikaan kirjoja lue mutta annettiin tänä vuonna hänelle mm. tämmöinen kirjalahja, jos vaikka kerran lukisi kirjan kannesta kanteen. Onhan kaveri kuitenkin Piitles-fäni ja kirjailijakin tuttu menneiltä Nyrok City-vuosilta. Ja sitä paitsi meidän perheen pojat voivat yhdessä lukea tämän opuksen toisilleen vuoroltoina iltasaduksi. Piitles-sivistys Maurin näkökulmasta ei kuullosta pahalta lainkaan. Sopii varmaan molemmille sukupolville :D

Pojan tekemä isänpäiväkortti oli tietysti auto-teemainen

Isänpäivää vietetään melkolailla kaikkialla maailmassa, tosin eri aikoina. Tänään isänpäivää vietetään Ruotsissa, Islannissa, Norjassa, Suomessa ja Virossa. Vietetään me kaikki täällä pohjolassa oikein mukava ja kiireetön isänpäivä yhdessä ja nautitaan herkuista ja toistemme seurasta! Rauhaisaa isänpäivää vielä kaikille!


Ohje kondensoidusta maidosta tehdylle kinuskille:

1 prk kondensoitua maitoa
4 rkl fariinisokeria
50g voita

Laita ainekset teflonpohjaiseen kattilaan. Kuumenna kiehumispisteeseen. Alenna lämpötilaa ja keitä hyvin miedolla lämmöllä n. 5-10 min. tai kokeile seuraavaa: kaada lasiin jääkylmää vettä. Ota pieneen lusikkaan kinuskikeitosta ja tipauta veteen pisara kinuskia ja jos kinuski hyytyy, eikä valu pohjaan, on se valmista.
MUISTA sekoittaa/hämmentää keitosta oikein hyvin koko keittämisen ajan! Itse poltin ekan satsin pohjaan, tietty....




sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Dora-kakku


Sain kunnian tehdä Dora-kakun eräälle 8-vuotta täyttävälle tytölle. Tää oli niitä kakkuja, joiden aihetta piti Googlettaa. En ollut kuullutkaan kyseisestä lastenohjelmasta, ever. Sopivaa kuvaa etsiskellessäni tytön äiti pelasti minut ja toimitti minulle syntymäpäiville ostamiaan servettejä, joista sain hienosti kopsattua kuvan kakkuun. Kakun makumaailma jätettiin tekijän päätettäväksi. Koska kyseessä oli lastenjuhlat, laitoin väliin tutun ja turvallisen mansikkamoussen. Tyttö oli ilmeisen tyytyväinen kakkuun ja toivottavasti se maistui sankarille ja vieraille. Hieman kateutta herättävät kinkerit olikin kyseessä. Kakkua hakiessaan äitinsä kanssa, sankari kertoi minulle, että hänen isänsä oli jäänyt kotiin lämmittämään kaveri-synttärivieraille kylpytynnyriä! Aah, olis maistunut kylpytynnyri-synttäri-meininki paakarillekin. Varmaan oli lystiä. Onnittelut vielä täältä!


Kävin eilen lenkillä iltahämärissä tai jos totta puhutaan niin säkkipimeässä. Lumet suli ja pimeys tuli, tyhmää! Ripustelin takin liepeisiin polkupyörän valoja, niitä punaisia, joita saa säädettyä vaikka vilkkuviksi. Näytin varmaan koomiselta joo, mutta mieluummin koominen kuin kuollut! Poliisitkin tuli vastaan ja hiljensi mun kohdalla, ajattelin että tulevat sakottamaan ylinopeudesta, semmasta on sattunut melko usein tolla mun järjettömän nopealla moottoroidulla kulkuvälineellä mutta ajelivat sitten ohi hissukseen. Ihmettelivät varmaan vaan, että mikä ihmeen liikkuva joulukuusi tuossa menee. Ihan hirveetä tämä pimeys, yöks.

Käytiin eilen hautausmaallakin kun oli tämä pyhäinpäivä eli vainajien muistopäivä. Sytytettiin kynttilät rakkaille ja toivotettiin hyvää pyhää heille. Vettä satoi kaatamalla ja mietittiin sammuuko kynttilät ennen pitkää. Toivottavasti paloivat kauan ja kauniisti. Illemmalla tunnelma hautausmaalla olisi ollut kaunis ja tunnelmallinen kaikkine kynttilän valoineen. Kynttilänvalo jos joku tuo tähän synkkään marraskuun sateiseen päivään toivoa. En ole mikään harras uskovainen, minusta on vain velvollisuus käydä omaisten ja läheisten haudoilla muistamassa heitä. Tämä amerikkalaisten viettämä Halloween juhla sen sijaan ärsyttää minua syystä, että sitä usein juhlitaan pyhäinpäivän tienoilla. Ne kun ovat kaksi täysin eri asiaa. Itse en ole mitenkään Halloweenista innostunut ja juhlikoon ken haluaa. Halloweeniahan juhlitaan Amerikassa 31.10. ja se on hauska pukujuhla kurpitsoineen ja kepposineen. Alunperin se oli sadonkorjuujuhla, suomessa vastaava juhla olisi voinut olla kekrijuhla. Kurpitsa on yksi tunnetuin Halloweenin tunnus ja olen minäkin semmoisen kerran kaivertanut ja ihan kurpitsa piirasta vääntänyt ja hyvää oli, ohje löytyy täältä. 

Toinen asia mikä kävi kirveltämään näin pyhien aikana on se että kaupat ovat tänään auki!!!! Voi pyhä jyssäys. Kouvolaanhan on avattu uusi kauppakeskus tuonne Katajaharjuun, tiedättehän sen paikan minne ajetaan sen seitsemän kiertoliittymän kautta ja idän suunnasta sinne ohjautuu monikaistainen high-way suoraan parkkipaikalle pääovien eteen. Se on valaistu niin, että varmasti eksynyt sielu sinne tiensä löytää ja otsoni kerroksessa on  tämän ostos-keskuksen kokoinen reikä! Hyps, nythän lipsahti taas...ei vaan, ihan kiva, että se vihdoin avattiin ja ihmisillä on edes "joku paikka" missä viettää aikaa ;D En vaan ymmärrä, jos on pyhä niin on pyhä ja kaupat voivat pitää ovensa suljettuina. Kukaan ei kuole siihen, ettei pääse kauppaan. Tai no, jos tämä Veturi ei olisi auki niin käyväthän nuo aakkosasemien ovet varmaan tänäänkin tiuhaan. Itse en liikahda tuplapyhien aikana markkinamaailman suuntaan mistään hinnasta. Villasukat jalkaan ja lautapelit esiin, kuumaa glögiä mukiin ja ihanaa oloilua ilman eurojen kilinää ja setelien suhinaa. Hyvää pyhää kaikille!


sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Minni Hiiri-kakku pikku-neidille


Pikkuinen ja rakas Saara-tyttö soitti minulle eräänä päivänä ja kuiskutteli puhelimeen, että teetkö mulle Minni-kakun synttäreille? No tottahan toki. Hänen äitinsä eli siskoni kyseli, että voisiko päällinen olla kinuskia tai jotain muuta kuin marsipaania tai sokerimassaa? Kinuskikissan fudge-ohjetta kokeilin (ohje löytyy täältä)ja se onnistuikin tosi hyvin. Fudge-massa oli helppo tehdä ja siitä tuli hyvin kaulittava päällinen, lisäksi miellyttävän makuinen. Se oli myös helposti leikattavaa, vaikka ajattelin että kerralla irtoaa koko päällinen kun yrittää yhtä palaa leikata. Kakun täytteeksi tein kinuski-kermasta ja vaniljarahkasta moussen ja ripottelin päälle pakaste-vadelmia. Saara oli oikein tyytyväinen kakkuunsa, samoin juhlakansa. Minnin kuvasta tuli turhan paksu mutta ei se haitannut, koska ei noita koristeita kukaan koskaan syö.


Hassu kuvavinkkeli :D
Nyt alkaisi olla maalausurakat siinä vaiheessa, että voisi pestä pensselit naulaan. Komoottikin on kotitunut olohuoneen nurkkaan ja näyttää lähestulkoon siltä, kuin se olisi ollut siinä aina. Kaikki kalusteet saivat uuden elämän ja kalusteiden uusiminen tällä tavoin tuli huokeaksi, vain lakkapurkkien hinta. Tämä pitää paikkansa vain, jos ei lasketa verta, hikeä ja kyyneleitä!! Uusien verhojen metsästys jatkuu, sopivaa kangasta en ole onnistunut vielä löytämään. Eilen illalla istuskelin sohvalla ja silmäilin aikaansaanostani ja totesin, että saan olla ylpeä itsestäni. Ei ehkä menis Remontti Reiskan tai sitten sen Strömssön puusepän Johanin tarkastuksesta läpi mutta kelpaa mulle. Ehtiipä taas jotain muutakin harrastella kun ei tartte kaiket illat asustaa autotallissa. Paljon saa aikaan huokealla. Maalasin vanhat kehykset ja vaihdoin valokuviin uudet paspikset. Valokuvaaja ystäväni tekee mun Lontoon kuvista "vanhahtavia" seepia-suurennoksia ja saan niistä kivan astelman. Itse ompelen ja tuunaan, kaiken ei tarvitse maksaa hirveästi ja olla kallista.

Tuli tuo talvikin ihan puun takaa ja perjantaina vielä liukastelin kesärenkailla työmatkat. Ristinmerkkiä raapustelin rintaan kun kotio pääsin, hyvä etten maata suudellut jalkojeni alla. Sydän jätti muutaman lyönnin väliin kun kävin siskon luota lapset hakemassa ja kohtasin alamäessä uudenkarhean Audin kanssa. Mun Freddyn töppöset ei pitäneet yhtään, tiellä ei ollut hiekanmuruakaan ja maa ihan jäässä. Hiljakseen valuin mäkeä alas Audin kaistalla ja odotin ihmettä tapahtuvaksi. Jotenkin sain ennen "kohtaamista" korjattua Freddyn omalle puolelle ajoväylää ja siihen se töppäsi. Audi hurahti ohitse, tuskin olis kärpänen mahtunut kahden ajokin väliin! Tsiisus kun mää peljästyin! Mutta hengissä selvittiin, eikä autossakaan ollut naarmuakaan. Isäntä sen sijaan oli kolhinut oman autonsa K-kaupan parkkipaikalla väistäessään vastaantulevaa autoa, osuen toisen auton vetokoukkuun. Totesin mielessäni, että luojan kiitos se en ollut minä, joka paraatiautolla kävi kauppareissulla. Nyt asiasta vain vitsailtiin kepeästi, luulen että mun tapauksessa sävy olis ollut hieman totisempi :D Autoista puheenollen, mies lottosi eilen (tapahtuu todella harvoin) ja vitsailtiin, että jos voitto tulis, hän ostais mulle sen himoamani Mini Cooperin, heti! Se on siis auto, ihana sellainen. Näytti kaveri äsken lähteneen vaihtamaan mun Freddy Fiestaan talvirenkaita, joten tais voitto ja Mini mennä sivu suun!

Kuva komootista olohuoneessa, kännykän kuvan valo sinertää.




sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Ristiäiskakku pikku-prinssille


Sain kunnian tehdä ristiäiskakun entiselle työkaverille hänen tyttärenpoikansa ristiäisiin. Tilasin sieltä Bake & Party-liikkeestä tuon vauva-muotin ja pääsin sitä sitten kokeilemaan. Sokerimassasta en saanut onnistumaan koristetta, se tarttui kiinni muottiin. Marsipaanista sain synnytettyä täydellisen vauvan. Värjäsin marsipaania hieman elintarvikevärillä ja hipsuttelin pronssijauhetta ihopoimuihin ja maalasin sillä vauvan hiukset. Siskolleni tuli vauvakuume, kun hän näki vauvakoristeen :D) Ehkä pääsen tekemään vielä ristiäiskakkua lähipiirille, who knows? Kakun välissä oli mangoa-vaniljamoussea. Kukkakoristeet tein sokerimassasta.


Äidinkieli. Ihana ja kaunis sana. "Äiti" vielä kauniimpi.  Äidinkieliähän on monia ja omani on samalla kaunis mutta myös kummallinen. Äidinkielemme kielioppiin kuuluvat possessiivisuffiksit, diftongit ja akkusatiivit kuullostavat yhtä selkeiltä kuin ihanasta lasten tarinasta Maija Poppanen lainattu fraasi supercalifragilisticexpialidocious. Selkeetä? Juu on! Lasteni äidinkielen opiskelu on muuttunut omista kouluajoistani jonkin verran. Lukemaan ja kirjoittamaankin opitaan hieman eri tyylillä nykyään. En osannut edes neuvoa lapsiani oikein kirjoituksessa saatikka lukemisen alkeissa. Molemmat ovat luku- ja kirjoitustaitoisia, joten uusi menetelmä toimii. Äidinkieli kuului aina omiin suosikkiaineisiini kouluaikoinani. Olin ahkera kirjastonkävijä. Saatoin lukea monia kymmeniä kirjoja loman aikana. Anni Polvat ja Montgomeryn Anna-kirjat tuli luettua moneen kertaan. Kirjoitin puuduttavan pitkiä ja ainakin omasta mielestäni hyytävän jännittäviä aineita. Opettaja luki usein niitä muille ääneen, eli kai ne sitten oli myös hyviä. Meillä oli tyttöjen kanssa välillä oikein kisaa siitä kuka kirjoittaa paremmat jutut. Niitä oli mukava kuunnella ja tunnin jälkeen paineltiin koulun kirjastosta hakemaan lisää proosaa. Erityisen lämmöllä muistelen ylä-asteen äidinkielen opettajaani. Hän oli ylväs nainen nimeltään Helvi Kontra. Aurinkoakin tarkempi ja kurinpidoltaan kunnioitusta herättävä. Hänen ansiostaan rakastan äidinkieltäni, myös oppiaineena. Lukion äidinkielen arvosana Magna cum laude approbatur jäi kyllä ikävästi kaivelemaan kun prelimiääristä singahti Laudatur. Ja olen siis kirjoittanut ylioppilaaksi aikaa ennen näitä Eximioita vuonna nakki ja makkara :D Kiitos lopullisesta hyvästä arvosanasta kuuluu arvon lady Helvi Kontralle ja hänen sinnikkäälle työlle istuttaessaan suomen kielen siemeniä murrosikäisten aivosopukoihin.

Tätä blogia kirjoittaessani mietin, miltä teksti näyttäisi Helvin tarkastuksen jälkeen. Punakynää tuskin olisi säästelty. Pidän kirjoittamisesta ja pyrin näitä tekstejä ja ajatuksiani kirjoittaessani huolelliseen kielioppiin, siinä täydellisesti onnistumatta mutta yritän kuitenkin säilyttää jonkinasteisen lapsen innon. En turhaan jännitä vaan annan tekstin tulla. Moni saattaa ajatella että niinpä, eipä ole juurikaan suodateltu mutta siitäkin huolimatta uhmaan kieliopin karikoita ja kirjoitan. Suomen kieli on kaunista kuultavaa ja olkaamme siitä ylpeitä. Koettakaa kestää näitä minun kieliopillisia kömmähdyksiä ja pistäytykää kurkistamassa blogiani aina silloin tällöin ja olisi ihanaa, jos jättäisitte minulle kommenttia käynnistänne. Jospa joku siellä olisi myös istunut Helvin oppitunnilla...?!


sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Angry Birds possu-kakku


Tämä viikonloppu olikin yhtä kakku-juhlaa, synttäri- ja ristiäiskakkuja tuli väännettyä. Tämä kakku meni pikku-Jamin lauantaisille Angry Birds-teemaisille synttäreille. Kakku oli (puhutaan nyt menneessä aikamuodossa, koska kakku on todistettavasti jo syöty :D) laktoositon ja gluteeniton ja välissä oli vanilja-mango mousse. Päällisen tein marsipaanista. Toivottavasti Jamin synttärit oli tosi kivat ja kakku maistui makoisalle. Onnea vielä Jamille!


Huhheijaa, kyl on ollut kaikenlaista taas liikkeellä. Kiirettä pukkaa mutta ihan hyvällä tavalla. Ei ole paljon tarvinnut Nukku-Mattia iltaisin odotella, sen verran väsy on rva ollut kaikesta puuhastelusta. Olohuoneen ja keittiön kalusteiden uudelleen värjäys alkoi ja jäi jumiin leipomusten alle ja kalusteet saavat uudeen hienon pinnan noin vuonna nakki ja makkara. Projekteja on nyt niin monta yhtäaikaa käynnissä, että nyt mun turnajaiskestävyyttä koetellaan! Kyllä se siitä kun vähän potkii.



Kävin äsken ystävän kanssa pitkällä kävelylenkillä metsässä ja paranneltiin maailmaa jutustelemalla ja kuulumisia vaihtamalla. Pitkästä aikaa keli oli täydellisen kohdallaan ja ihminen oikein hinkui ulos. Automatkalla kaverin tykö satoi vähän vettä ja ajattelin, että lenkkeily taitaa jäädä haaveeksi mutta keli parani yllättäen. Rensselit päälle ja menoksi. Metsässä aurinko pilkisteli puiden välistä ja lämmitti poskia. Kostea sammal tuoksui suorastaan huumaavalta ja ilma oli täynnä happea. Loistava mäkinen maasto antoi mahdollisuuden kerrassaan mahtavalle luomu-intervalliharjoitukselle ja sydän jyskytti rinnassa rytmikkäästi. Keuhkoissa kirveli liikunnan riemu ja hengityskin höyrysi mukavasti. Ihana ilma ja hyvä seura teki tehtävänsä, taas jaksaa paahtaa. Metsä ja polun pohja oli kaikesta syksyn sateesta pehmeä ja ainoastaan kerran jäin mutaan jumiin. Upposin mutavelliin nilkkoja myöden mutta ei se tahtia haitannut. Sammaleisiin pyyhittiin tossuista suurimmat mutakökkäreet ja matka sai jatkua. Bongasin matkalla niitä siskoni himoamia sieniä, lampaankääpiä. Täytynee soittaa hänelle ja antaa vinkki-vitonen.

Eilisillasta vielä sen verran kerron, että perheen isompi mies lähti soittokeikalle paikalliselle autoharrastekerholle ja pienempi mies lähti kaverille yökylään. Meillä oli siis tiedossa tyttären kanssa tyttöjen ilta, joka sisälsi mättöruokaa meksikolaisittain ja runsain määrin irtokarkkeja ja illan leffana tietysti Johnny Deppiä. Noin puoli tuntia leffan alusta olin sohvalla täydessä unessa!! Mie oon NIIN eläkkeellä.

Asiasta viidenteen, käykääpäs tutustumassa seuraavaan sivustoon: HelmiDeli . Sieltä löytyy ihania helmiä ja kauniita kiviä ja tarvikkeita harrastajille ja tilauksesta saa vaikkapa upeita avainkaulanauhoja. Tilasin itselleni uusiin työvaatteisiin mätsäävän avainkaulanauhan, alla kuvassa. Aivan ihana, eikö?!
Nyt ei muuta, täytyy lähteä vielä maalaamaan...nähdään ja kuullaan taasen, se on Moks!



sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Haisuli ja Mörkö kakku


Rakkaan ystävän lapsien yhteissynttäreille sain kunnian tehdä tämmöisen Muumi aiheisen kakun. Hahmot valikoituivat lasten omien toiveiden mukaan ja kakku oli täysin suklainen. Olikohan peräti 15 munaa kääretorttupohjissa yhteensä, siitä riitti kyllä isommallekin porukalle. Lapset olivat kakun kuviin tyytyväisiä ja kakku oli maistunut synttärivieraille.

Lokakuu on alkanut ja uudet työt ja kujeet. Ensimmäinen viikko meni hujauksessa. Pää on aivan pyörällä mutta kuitenkin hyvällä tavalla. On hyvä pitkästä aikaa todeta, ettei tiedä mistään yhtään mitään. Haasteellisinta on olla sen oman mukavuusalueen ulkopuolella ja pakottaa itsensä opiskelemaan, kuuntelemaan, muistamaan ja oppimaan uutta. Se vaatii nöyryyttä ja itsekuria ja kasvattaa luonnetta. Ei saa olla hullunrohkea, vaan täytyy osata pyytää apua kun sitä tarvitsee. Kommunikointi on erittäin tärkeässä roolissa ja täytyy olla avoin ja rehellinen, rehellinen myös itselleen. Pienin askelin kohti suurta päämäärää mennään. Hyvillä mielin totesin perjantaina, että minä selvisin tästä viikosta. Kiitos kuuluu erittäin kärsivälliselle kolleegalle, joka jaksaa rauhallisesti opettaa ja ohjata! Yritän vastata haasteeseen olemalla mallikelpoinen oppilas. Pienikin onnistuminen tuottaa suurta mielihyvää ja auttaa jaksamaan. Työpaikan vaihdos ja päätös lähtemisestä edellisestä paikasta, tuntuu tämän viikon jälkeen enemmän kuin oikealta.
- Carpe Diem -

Tilasin muuten  Bake and Party  liikkeestä kaikenlaista kivaa viime viikolla, voin suositella. Hinnat ihan ok, nopea toimitus. Olen kerran käynytkin siellä, pieni liike mutta paljon ihanaa tavaraa, hyvä palvelu. Laitan kuvia tulemaan kunhan saan tehtyä tulosta näillä uusilla vehkeillä. Nyt lihasopan keittoon. Mukavaa viikkoa ystävät!



sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Mehevä omenamurupiirakka


Heipä hei aamuvirkut leipuri-ystävät. Tässäpä tälle sadepäivälle maistuvaa puuhaa. Ohjeessa on muutama vaihe mutta kuitenkin ihan simppeli sellainen, joten älkää peljästykö. Erittäin hyvä ja muheva piirakka, ohjeen olen saanut ystävältäni Päivikiltä <3



Pohja:

4 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1 dl juoksevaa tai sulatettua margariinia

Erota puolet taikinasta, lisää toiseen osaan:
1 prk (150g) vaniljajogurttia
1 muna

Päälle:

½ l omenakuutioita, n.3-4 omenaa
2 tkl (a 250g) maitorahkaa
2 tl vaniliinisokeria
1 dl sokeria
3 munaa

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon juokseva margariini. Jaa seos kahteen osaan ja sekoita toiseen puoleen taikinasta jogurtti ja kananmuna --> laita piirakkavuokaan (halk.vähintään 30 cm ja kork. 4cm, saattaa muuten tulla laitojen yli :D)

Kuori ja kuutioi omenat, ripottele pohjan päälle. Mausta rahka sokerilla ja vaniliinisokerilla. Sekoita joukkoon munat. Levitä seos omenakuutioiden päälle. Ripottele pinnalle loput pohjataikinan muruseoksesta.

Paista uunin alaosassa 200 asteessa 40min.

Nautinnollisia hetkiä!!


Sattuipa taas tällä viikolla, että mulle iski Sulo Vilenit. Kuulin tutun kautta, että myytävänä ois melkein pakasta vedetty ihana rautarunkoinen sohvasänky. Meillähän on ollut "pitkään" aikomuksena tehdä kerrosten välisten rappujen alle semmanen kiva "kerhotila". Edelleen tila huutaa tyhjyyttään, tai siis sinne heitetään käsistä kaikki joutava roina ja ne "täytyy toimittaa roskikseen"-pahvilaatikot ja tarpeettomat tavarat ja sen on näköistäkin. Noh, rouvahan tarttui luuriin ja teki kaupat kun halvalla sai! Ainoaksi ongelmaksi nousi mun matematiikan nolot arvosanat. Hieman meni noi  lujuuslaskelmat pieleen ja miehen kanssa sohvaa hakiessa hän totesi sohvan nähdessään et: "Ei muuten mahdu!!!". Mitä! What! Ei tolleen saa sanoo....auts. Toinen on innoissaan kun ilmapallo ja sisustaa niin maan perusteellisesti ja toinen kolmella sanalla poksauttaa sen kuplan. Hikikarpalot alkoi nousta mun otsalle ja yritän vielä: "Mutta kun sen vois kasata siinä paikan päällä jne.jne." Mies: "Ei muuten mahdu!" Pöh! Niin Y-kromosomia, niin Y-kromosomia että....

Eikä muutes sitten mahtunut! Nyt se komootti kököttää olohuoneen nurkassa. Kaikki huonekalut piti sijoittaa uudelleen ja tehdä rautakomootille tilaa. Sehän on miesten lempparipuuhaa se! Sitten mun päässä taas naksahti. Tiedättehän sen tunteen kun saa sisustamiskohtauksen. Mulla on vielä ihmeellinen kyky nähdä päähän poksahtanut suunnitelma valmiina silmieni edessä ja ajatus oli mielestäni loistava. Eilen oli tarkoituskin lähteä Lahteen kummipojan synttäreille ja heti aamusta lähti Freddy Fiestasta irti kaikki 85 hevosvoimaa, kun se ampaisi sisustusostoksille. Se tunne, kun kaikki-pitää-saada-mulle-heti-nyt ja välittömästi vielä valmiiksi! Otsasuonet tykyttää ja kroppa kihelmöi, jalat ovat höyhenen kevyet ja pienen pienet juoksuaskeleetkin ovat ihan perusteltuja. Kaikkialla näkyy ihania verhoja, tyynynpäällisiä, kankaita, kynttilöitä, upeita valokuvakehyksiä, kauniita tauluja yms. Ainut hidaste on tietysti oma pörssikurssi ja sen vakaus. Just Lontoon matkan uuvuttama pikku-pörssi tuntui aikas kevyeltä mutta ajatus "elämä on lyhyt ja sängynpeitto kaunis" jotenkin lohdutti kaupan kassalla. Tällä kertaa tein hyviä ja edullisia ostoksia. Kotiin palatessani totesin, että maalia pitää sipaista sinne, tänne ja huonekalutkin tarvitsevat ehkä uuden tummanruskean kuultolakkapinnan. Sisustusprojekti ikäänkuin laajeni kertaheitolla. Tilanne vaati hieman punaviiniä ja asian tuumailua. Parin viinilasin jälkeen tuumasin, että hyvä siitä vielä tulee. Ajatus kantoi vielä aamullakin, joten komootti muuttakoon olohuoneeseen.
Eläköön Sulo Vilen-syndrooma!





sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Matkamuistoja ja uusia ideoita

Terveiset Lontoosta!

Paljon on hauskoja muistoja taskussa, ihan kommelluksitta ei mennyt tämäkään reissu mutta hauskaa oli! On nautittu sielun ja ruumiin ravinnosta ja ihan vaan fiilistelty aina vaan niin mielenkiintoisen ja lämminhenkisen kaupungin rytmistä ja sykkeestä. Lontoosta löytää joka reissulla jotain uutta ja erilaista, se tekee sinne paluun ihan pakolliseksi. Tapasin eilen rakkaan ystävän ja kahvikupin äärellä mietittiin syntyjä syviä. Lontoon  tunnelmia vaihdeltiin, hänkin oli äskettäin sieltä palannut. Englantilaisten pyyteetön ystävällisyys, ne pienet eleet ja toisten ihmisten huomioiminen, ihmisten teeskentelemätön kohteliaisuus ovat asioita miksi me molemmat haluamme Lontooseen ja Englantiin aina uudestaan ja uudestaan. Englannin maaperälle astuessani, on kuin palaisin kotiin!

Muutama foto. Kuvat Terhi Katajala.

Notting Hill market
Covent Garden 
Herkullisen näköisiä kynttilöitä
Cupcakes
Portobello Road
The Hummingbird Bakery, Notting Hill
Hieman ostoksia
Portobello Roadilla
Kahvilla
Kakkuja
Royal Coffee at Kensington Gardens
Kuvista päätellen siellä ei muuta tehty kuin syöty?! Näin tehtiin mutta tehtiin paljon muutakin. Nyt täytyy ryhtyä kehittelemään noiden herkullisten Cupcakesien reseptiä ja sen ihanan suussa sulavan päällisen etenkin.
Till the next time....