perjantai 30. toukokuuta 2014

Ylioppilaslakki-kakku


Naapurin pojan huomisiin lakkiaisiin tein ylioppilaslakki-kakun juhlien turkoosiin teemaväriin sopivilla ruusuilla. Kakkupohja on suklainen. Toiseen väliin laitoin vadelmamoussea ja toiseen väliin keitin vadelmahilloa ja sen päälle laitoin suklaarouheella twistattua vanilja-mascarpone moussea. Koristeet tein itse vaahtismassasta. Oikein hyvää juhlapäivää ja valtaisat onnittelut kaikille valmistuville, koulunsa päättäville ja tuoreille ylioppilaille!





Yhtä juhlaa

Tyttärelle väännettiin tiistai-iltana kampausta; minä googletin ja you tube neuvoi...whuh...kyl siit tuli ihan kaunis mutta yö teki tehtävänsä ja nuttura oli aamulla poskella, joten tytär oli sipaissut tukan kiinni normimeiningillä. Äiti pinkoo niin aikaisin töihin, ettei minusta juuri apuja ole aamuisin. Kuvat otettiin tiistaina yömyöhällä yläkerran vessassa muistoksi kampauksesta. Lupasin kuitenkin lauantai-aamuna olla virkeä ja käkertää tyttärelle kampausta päättäjäisiin. Eräs aikakausi päättyy, yhdeksäs luokka ja peruskoulu on sitten taputeltu ja syksyllä odottaa uudet haasteet toivottavsti siinä viereisessä Lyskan rakennuksessa. Sinne hän ainakin toivoisi pääsevän ja pääseehän se! 

Huomenna mennään naapuriin juhlimaan tuoretta ylioppilasta ja toivotaan meille ja kaikille muillekin juhlijoille mukavaa ja toivottavasti kuivaa säätä. Naapurin nuori mies on päässyt töihin ja jakaa aamupostia. Hän oli jo ilmoittanut äidilleen, että talvella en sitten polje tätä himputin Jopoa :) On kyllä ollut tälläkin viikolla melko kosteat kelit postipojan polkea pitkin kylän raitteja. Jos vaikka talveksi pääsisi postille sisähommiin ennenkuin astuu tammikuussa armeijan harmaisiin. Siihen loppuu ajatustyö joksikin aikaa, kunhan tekee mitä käsketään niin helpolla pääsee.

Poikani, armas karvakorvani, kunnostautui näin viimeisen päivän kunniaksi...taas! Ja huah! Hänen opettajansa soitti minulle ihan sovitusti, koska olemme säädelleet syksyisen leirikoulun bussieloa. Olen kysellyt tarjouksia eri firmoilta ja niistä tarjouksista oli tarkoitus sopia. Sovittiin asiasta ja puhelun lopuksi kiiteltiin vielä kuluneesta vuodesta ja toivottelin opelle hyvää kesälomaa kun hän, että by the way....Antti ja Aku, eli tunnetaan paremmin nimellä "Duutsonit", olivat tänään 6-luokkien lähtöjuhlassa häiriköineet seuraamuksella, että ope oli laittanut poijjaat rehtorin kansliaan puhutteluun! Ope;"Ei siinä ollut vaihtoehtoa, kun pojat eivät useista kielloista ja huomautteluista huolimatta uskoneet open sanaa! Kyllä ne sieltä sitten katuvaisena tulivat ja anteeksi pyytelivät." Minä;"Että tämäkin vielä?!?! On se hyvä, että huomenaamulla kaveria odottaa Käpylän kirkossa kirkon menot ja Suvivirren veisaus; Jo joutui armas aika ja suvi suloinen! Sitten lomalle lompsis ja jää koulutöllöilyt vähäksi aikaa ja alkaa piiiiittkääää kesä...home alone! Täytynee tarkistaa vakuutukset ;)


Emmin yöllinen lettikampaus

lauantai 24. toukokuuta 2014

Dusty-kakku


Lentskarit-elokuvan hahmot ovat varmasti  tuttuja kaikille pikku-pojille. Itse en ole kyseistä leffaa nähny eikä nämä leffan hahmot olleet entuudestaan tuttuja mutta onneksi voi aina googlettaa. Jimi toivoi Dusty-kakkua synttäreilleen ja siihen piti saada "suklaata ja mansikkaa ja Mersun logo!" Määrätietoiselle kaverille tuunattiin toiveiden mukainen kaakku ja kuulemmas ol hyvää. Hauskasti kuvien värit eroavat toisistaan paljonkin mutta yläkuvan oranssi sävy on lähempänä oikeaa. Kakku oli laktoositon ja gluteeniton.

Photo Mari Niemelä
Rokkia ja rauhaa

Käytiinpä eilen tyttöjen kera joraamassa Tokelan <3 tahtiin Rokki-baarissa. On se hyvä! Aloiteltiin iltaa meidän keittiössä, syötiin kinuski-safkaa ja otettiin parit kylmät sipakat. Syömisen jälkeen jatkettiin matkaa kaupungille ja hakeuduttiin terassille, kelihän hiveli kuin jossain etelänmaalla konsanaan. Aurinko paistoi ja kylmä olut ei ole pitkään aikaan maistunut paremmalta. Terdellä tavattiin tuttuja ja lyöttäydyttiin samaan pöytään ja ehdittiin istua n. kymmenen minuuttia mukavia jutustellen kun perussuomalaiset junttapullat lensivät viereisestä kapakasta pihalle ja alkoivat siinä terassin nurkalla tapella!!! Akka kiljui kuin sikaa tapettais ja örveltävä nuorisojoukkio ympärillä huitoi toisiaan nyrkein. Jee, ihana ja idyllinen terassi-hetkemme päättyi siihen, että virkavaltahan se sieltä ajeli paikalle ja hajaannutti öykkäröivän nuorisojengin. taisi yksi heistä päästä maijan takaritsallekin istumaan. Äänekäs ja apua kiljuva nuori rouva jatkoi kiljumistaan poliisiauton pois ajaessa sen vierellä juosten. Taisivat sinivuokot viedä potentiaalisen isäntäehdokkaan huilaamaan aseman betonilattialle. Kiljunnan vaimetessa mietimme porukalla tätä alkaneen kesän ja lämpimien kelien mukanaan tuomaa joka keväistä ilmiötä. Talvi on ryypätty ja potkittu toisiansa päähän sisätiloissa ja heti kun aurinko hivenen lämmittää, tullaan ulos bunkkereista ja lähdetään tekemään samaa ihmisten ilmoille, voi pyhä jysäys!!! Kellokin oli tosiaan jotakuinkin puoli kymmenen illalla, joten johan sitä siihen aikaan on syytäkin lähteä selviämisasemalle...uskomatonta....
Onneksemme tämä jengi hajaantui nopeasti nähdessään sinivalkoisen auton ja saimme jatkaa iltaa mukavassa seurassa ja nauttia viileistä virvokkeista hyvällä fiiliksellä. Siitäpä me tytöt hiivimme rokki-baariin ja siellä me jorattiin ja rokattiin ja jorattiin ja rokattiin!! Meillä oli NIIN mukavaa. Kiitos ihanille naisille seurasta <3


House of Rock
Lopuksi en malta pitää mölyjäni kitusissani vaan yskäisen ulos, että pysykööt Pilkanmaan Pirkot ja Pertit omilla pihoillaan örveltämässä ja tapelkoot siellä kaikessa rauhassa. Suomalaisilla on vielä matkaa eurooppalaiseen terassikulttuurin sisäistämiseen mutta olemme taipaleella. Eilisestä verisestä näytöksestä huolimatta suurin osa lähtee ulkoilemaan hyvällä fiiliksellä ja nauttimaan virvokkeista sivistyneesti, siis pitämään hauskaa! Onneksi näin, talvi on ollut pitkä ja pimeä, aurinkoinen terassikausi on tervetullutta.

Rauhaa ja rakkautta vaan kaikille ja ihanaa terassikesää, nyt kun se alkoi. 

lauantai 17. toukokuuta 2014

Helinä Keiju-kakku


Helinä Keiju-kakun tein Kiian 4v-synttäreille. Kuva on Lapuan Leipurin Putiikista tilattu valmis kakkukuva. Olen tilaillut näitä sokeripaperi-kuvia aina kun minun on tarvinnut tilata jotain muuta tarpeellista ja jos on jotain kivoja kuvia ollut tarjolla. Sitten kun oikeesti tarvitsee jonkun kivan kuvan, sitä ei löydy mistään. Tästä kakusta tulikin ihanan herkullisen värinen pienen tytön unelmakakku.

Suklaaunelma-täyte:
2 syömäkypsää mangoa
1 tlk (250g) Mascarpone-tuorejuustoa
2 prk Flora Vispyä
½ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
100 g tummaa suklaata
½ sitruunan mehu

Täyteainekset riittavät pyöreän kakkupohjan kahteen väliin.

Pilko mangot kuutioiksi. Vatkaa Flora Vispy vaahdoksi, sekoita joukkoon sokerit ja tuorejuusto. Vatkaa sekaisin sähkövatkaimella. Pilko suklaa rouheiseksi muruksi. Purista puolikkaasta sitruunasta mehu. Sekoita vaahtoon sitruunanmehu ja suklaarouhe. Levitä vaniljamaidolla kostutetulle pohjalevylle puolet mangopaloista ja puolet täytteestä. Nosta keskimmäinen levy paikoilleen, kostuta ja levitä loput mangopalat sen päälle ja loput täytteestä. Nosta kansilevy paikoilleen ja kostuta. Anna maustua viileässä mieluummin yön yli. Koristele kakku haluamallasi tavalla.



Monenlaisia menoja

Tää toukokuu on erilaisten menojen ja velvoitteiden yhteen sovittelua mutta aina tästä on jotenkin henkiin jäänyt. Kuultiinpa männä viikolla sekin, että työntekoasema menee kiinni ja saamme ilon osallistua toukokuun viimeisellä viikolla muuttopuuhiin. Työntekoasema siirtyy sairaalanmäen tiloihin. Harmikseni muistin, että olin jo aikoja sitten pyytänyt esimieheltä toukokuun viimeistä arkipäivää vapaaksi lakkiaiskakkujen tekoa varten. Esimies kieltäytyi tästä kunniasta ensin, vedoten monien muiden samaiseen vapaapäivätoiveeseen. Eräänä kauniina aamuna oli kuitenkin s.postissa viesti armaalta esimieheltäni, että käy kurkkaamassa sappi (henkilökunnan sis.järjestelmä lomia yms.henkilökohtaista tietoa varten), olen vahvistanut lomapäiväsi! Jiihaa, olen siis LOMALLA muuttopäivänä. Olen elämäni aikana muuttanut ihan vapaaehtoisesti noin 25 kertaa (suhteellisen kevyt arvio ja varmaan alakanttiin), joten näin vanhemmalla iällä tuo muuttaminen ei kuulu ihan top kymppiin, mitä tulee näihin vapaaehtoisuus harrasteisiin. Painelen sitten maanantaina paikan päälle katsomaan, mitä ovat saaneet aikaan. Siitä seuraa kaaosta ja kakofoniaa, sanokaa mun sanoneen. Ja Napakat napsaa! Napakat on paikallisen sanomalehden, Kouvolan Sanomien lukijoiden "vapaa sana"-palsta, melko kiihkeää sanailua ja besser wisser-tyyppistä tyylittelyä. Palstan aiheina on milloin rakkaiden naapurien parveke-tupruttelu, milloin kengän pohjaan tarttunut koiran paska ja ainainen nahistelu siitä kuka lehden lukijoista keksii parhaimman säästöehdotuksen kaupungin talouden pelastamiseksi. Toinen toistaan nerokkaampia ihmisiä tuntuu riittävän, jos palstaa on uskominen. Tällä kaikella sekavalla sepostuksella haen perusteluja sille, että jos joku niinkin tarpeellinen toimipiste kuin paikkakunnan terveysaseman laboratorio, siirretään yht äkkiä muualle ja tiedottaminen aloitetaan hyvin myöhään (luetaan: liian myöhään!), mehkalahan siitä nousee. Tämän kyseisen terveysaseman sijainti keskeisellä paikalla on hyvä monelle, etenkin vanhenmman sukupolven edustajalle ja sairaalanmäelle meno tulee olemaan haaste. No tärkeämmät ihmiset ovat taas asiasta olleet päättämässä, eikä pieni ihminen asialle mitään mahda. Onnekseni en ole edes niitä tavaroita muuttamassa, joten I rest my case.

Katsoitteko Euroviisuja? It ain`t over until bearded lady sings! Ja hän voitti. Minä en tykännyt, täysin kopioitu mutta jotenkin halpis Bond-tunnari, liian suunniteltua, jak! Ja sit se, että pitää olla jotain "outoa ja erikoista", jotta muistetaan. Mitä oudompi, sitä enempi ääniä. Meidän Seinäjoen rokki-pojat sen sijaan pärjäsivät hyvää musaa soittamalla oikeassa (tais olla ainut) rock-bändissä, aivan loistavasti!! Hyvä jätkät! Ja olihan ne ihan huippu söpöjäkin.
Minä rakastuin ensi kuulemalta tähän Country-henkiseen Alankomaiden biisiin. Olen sitä mieltä, että yksinkertaiset biisit ovat parhaita ja vielä ihana slide-kitara, jeiii....


Meillä on töissä sijaisena Outi, joka tekee ihania helmikoruja. Pyysin häneltä, että tekisi minulle yksinkertaisen, lasisen ja hopeisen rannekorun. Sain tällaisen, eikö olekin aivan ihana? Outi teki tämän mittatilaustyönä minulle, koska minulla on kapea ranne ja kaikki kaupan korut ovat liian isoja. Tämä on täydellinen. Outi`s Jewelleryn yhteystiedot löytyy tällä hetkellä vain Facebookista mutta esim. minun kautta saa Outiin yhteyden, jos haluaa häneltä jotakin ostaa. Hän tekee kaulakoruja, rannekoruja, avainkaulanauhoja yms. Valmiita koruja on mieletön määrä mutta varmasti saat myös halutessasi tilaustyön.


Nyt nauttimaan siskon tyttöjen, Saaran ja Elsan seurasta. Ovat meillä yökylässä, vanhemmat lähtivät isolle kirkolle Esko Salmisen seuraan Kansallisteatteriin. Meillä sen sijaan on luvassa ihan varmasti jonkin sortin teatteria ja sirkushuveja kun tämä Kiljusen herrasväki järjestää kohta lettukestit! Pitäkääs lystikäs viikonloppu, meillä ainaskin on!

lauantai 10. toukokuuta 2014

Sipulipiirakka




Kuva Terhi Katajala
Sipulipiirakka:
(6 palaa)
1/4 dl perunahiutaleita 3/4 dl vehnäjauhoja 1/4 tl leivinjauhetta 1/4 tl suolaa 25 g voita 1/2 dl vettä
Täyte:
3 punasipulia
3 salottisipulia 25 g voita 1 rkl sokeria 1 rkl tummaa balsamikastiketta 1 kananmuna 1 dl cheddarjuustoa raastettuna 1/2 tlk (à 250 g) mascarponejuustoa 1 rkl pinjansiemeniä 2 oksaa timjamia Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Sekoita pohjataikinan kuivat aineet keskenään. Sulata voi. Lisää se ja vesi kuiviin aineksiin. Sekoita, kunnes perunahiutaleet ovat imeneet nesteen ja taikina kiinteytyy. Painele käsin taputellen taikinasta leivinpaperille pyöreä piirakkapohja. Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa noin 10 min. Valmista täyte. Kuori ja viipaloi sipulit. Kuumenna pannulla voi ja sokeri. Asettele sipuliviipaleita pannulle vieri viereen. Älä laita viipaleita päällekkäin, vaan toista paistaminen niin monta kertaa, että saat kaikki viipaleet käsiteltyä. Pienennä lämpöä ja anna viipaleiden hautua pehmeiksi keskilämmöllä noin 5 min. Käännä sipulit varovasti, kun alapuoli on saanut kunnolla väriä. Anna myös toisen puolen pehmetä ja ruskistua. Kun viipaleet ovat läpikuultavia, valuta päälle tipoittain balsamikastiketta. Sekoita muna ja juustoraaste Mascarponen joukkoon. Levitä esipaistetulle taikinapohjalle ensin juustoseos ja sen päälle sipuliviipaleet. Paista piirakkaa vielä 20–30 min. Paahda pinjansiemeniä kuivalla pannulla koko ajan sekoitellen, kunnes ne saavat väriä, noin 5 min. Koristele valmis piirakka paahdetuilla pinjan-siemenillä ja riivityillä timjamin lehdillä. Tarjoa vihersalaatin kanssa.



Äiti-ihmisen äitienpäivä aaton mietteitä


Melkoisen kiirettä pitänyt viime aikoina työelämässä. Törmään tämän tästä ajatukseen, olenko sairastunut dementiaan? Unohtelen asioita ja jätän asioita hoitamatta unohdusten takia. Inhimillistä mutta sangen noloa! Unohdin viime viikolla perjantaisen pojan jalkapallojoukkueen kioskivuoron. Tulin myöhään illalla kotiin tyttären tanssikoulun kevätnäytöksestä kun jo ovella mies avautui nolosta tilanteesta kioskissa. Olin luvannut leipoa sinne suolaiset myytävät ja niitähän ei sitten siellä ollut. Mulla löi täysin tyhjää hetken ajan.....miten ihmeessä olen voinut tulla töistä kotiin ja laitella ruokaa ja touhuta kaikenlaista lainkaan muistamatta koko asiaa? Plus, että pojat teki lähtöä sinne Sarkolaan peliin eikä mulla leikannut edes siinä vaiheessa, että jotain olisi pitänyt laittaa heidän mukaansa kioskiin!!!!??? Yömyöhällä kirjoittelin pahoittelu-viestiä kioskivastaaville. Karvas pettymys kirveli silmäkulmaa, kun odottelin Nukku-Mattia. Taas myöhästyi yövuorosta mokoma peijooni.

Tällä viikolla olen ollut yhteydessä vakuutusyhtiöön erään Iphone-selkkauksen jälkimainingeissa. Maksuksihan se menee, ei auta. Puhelinta ei voi korjata vaan käytännössä se menee niin, että tilalle tulee "korjaamolta" uusi puhelin à n. 400 euroo!! Et silviisii! Noh, vakuutusherra kertoi, että maksamme omavastuu osuuden eli 150 euroo mutta silti mun kurkkua kuristaa ja kainaloissa kihelmöi. Tuohan on markoissa likimain 900 markkaa, tsiisus! Ja tästäkin sain tyttäreltä palautetta; "oot NIIN kalkkis, aina otat noi markat mukaan keskusteluun! En edes tiedä mitä ne on!!!" Noh, tokaisin hänelle vain, että minäpä tiedän. Ne on mulle realismi-terapiaa parhaimmillaan. Otin vakuutus-asian tiimoilta yhteyttä myös tämän tapauksen toisen osapuolen äiti-ihmiseen ja hänen kanssaan keskusteltiin siitä, miten mahdottomaksi kaiken ns.korjaaminen on mennyt. Uskomatonta, uutta vaan tilalle kun mitään ei enää voi korjata! Hän kertoi, että heillä oli seuraavalla viikolla Iphone-selkkauksesta ollut uusi tilanne. Poika oli tullut ilman silmälaseja koulusta ja äiti oli tivannut niiden perään. Poika oli kaivanut repusta ropellin malliset ent.silmälasit. Poika oli...taas...potkinut jalkapalloa ja pallo oli pompannut maasta, ottanut kimmokkeen kohti kaverin naamaa ja rest is history. Ei muuta kuin optikolle, ei niitä uskaltanut ruveta entiseen kuosiin itse vääntelemään. Kysyin varovasti, että oliko meidän pojalla mitään tekemistä tämän tapauksen kanssa mutta tällä kertaa vastaus oli kielteinen! Huh!

Tänä aamuna avasin ääntäni tuloksella, että koko perhe paineli ovesta ulos "auto-ajelulle." Äänen avauksen aiheena oli omien jälkien siivoaminen ja toisten huomioon ottaminen tässä huushollissa. Käskin pojan mennä imuroimaan hiiren paskat (kutsuma nimi tekonurmen mustille irto palleroille) eilisen pelin jäljiltä alakerran lattialta ja hän makasi yläkerran lattialla selällään venytellen ja vastasi käskyyni: "Ei o aikaa!!" Tästäpä äiti-ihminen lievästi sanottuna hermostui ja käskytti välittömästi ilman viivettä hoitamaan homman ja löi vielä kaksi roskapussia kaverin matkaan alakertaan kun oli jo menossa. Siinä sivussa annoin sitten tulla pään sisäistä kuohuntaa ja sanallista sivallusta oikeen koko rahalla tälle haukottelevalle ja jähmeälle seurakunnalle, jonka jälkeen hela jengi päättikin ottaa ja lähteä pikku ajelulle!
Hiljaisuuden tultua menin alakertaan avaamaan ovea kakun hakijalle ja huomasin, että hiiren paskat oli edelleen lattialla ja eteisessä lojuvien roskapussien yli oli kävelty kolmasti!

Eli vuoden äiti-palkintoa tässä odotellessa, 
OIKEIN HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE ÄIDEILLE!!