sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Nike-kakku



 

Jiihaa, täällä taas tai niinkuin hihkaisen töissä kaiffarille kahvipausselta palatessani; olen selkä! Pikku pause tuli blogaamisessakin kun blogin muistikapasiteetti jynksähti viimisen kerran täyteen nuita torttukuvia. Minä kysymään viisaammilta neuvoja että mitäs nyt? Toverit antoivat vinkkejä että pystyt jatkamaan vain, jos pienennät valokuvien kokoa. Yritin. Ei mennyt niinku Srömssöössä. Sitten hätäpäissäni poistelin joitain lataamiani ylimääräisiä kuvia ja pääsin "jatkoon" tai paremminkin jatkoajalle. We will see..jos blogissani on valokuvattomia sivuja, olen poistanut kuvat, iha ite! En tietenkään tarkoituksella vaan paniikissa, tyhmyyttäni. Voi jösses.

Nike-kakku tilattiin huhtikuussa urheilua harrastavien veljesten yhteisynttäreille ja nyt täti ei yhtään muista mitä laittoi väliin, oisko ollut mansikka-mousse?! Ns.marmorinen pinta oli poikani keksintöä. Hän seuraili mun massan värjäämis-projektia ja tuumasi että: "jätä toi pohja tollaseksi -ei niin tasaisen väriseksi." Ja hyvä siitä tulikin ja poikavaltainen synttäriseurue oli kovasti ihastellut kakkua. Tarina kertoi, että se myös maistui hyvälle.

Kevät on ollut kiireinen ja kakkuja on tehty sinne ja tänne ja tilaisuuksia on ollut laidasta laitaan. Olen myös päässyt osallistumaan ihaniin juhliin, kummitytön ylioppilasjuhlat jäivät mieleen päällimmäisinä mukavan tunnelman takia. Kummityttö kirjoitti ylioppilaaksi loistavin arvosanoin ja tätä nuoren hienoa hetkeä oli ilo ja kunnia olla juhlistamassa. Rakkaan ystävän puutarha oli täynnä ihania ihmisiä, oli herkkuja notkuva kahvipöytä ja kruunuksi juhlalle sää oli mitä upein ja päivä aurinkoisin. Laitan kakkukuvaa myöhemmin, lakkikakku onnistui yli odotusten vaikka kovasti jännittikin sen väkertäminen.

Nytpä olen sairaslomalla. Satutin olkapääni ilmeisesti aikas pahasti, ns. tekevälle sattuu-ilmiö. Kuvaukset on vasta tulossa ja tulokset ei vielä selvillä. Ei kiva. Noh, ehtiipähän tännekin kirjoitella rauhassa. Lääkärin määräyksestä lepoa ja Buranaa.

Nyt lähdetään ystävän tyttären rippijuhliin. Haetaan vähän tuntumaa omiin tuleviin juhliin. Päivä alkoi lupaavan aurinkoisena mutta nyt ukkostaa ja vettä sataa aivan kaatamalla. Ei se mitään, eikö sadepisarat juhlapäivänä lupaa onnea tulevaan?




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti