lauantai 1. elokuuta 2015

Rippi-kakku tytölle



Sain kunnian olla mukana taas yksissä rippi-juhlissa omalla panoksellani kakun muodossa. Jotenkin rippi-juhlat ja konfirmaatiot aina herkistää äiti-ihmisen miettimään mitä elämänohjeita voisi rippilapselle antaa? Toivon ainakin, että kotona on aina turvalliset aikuiset antamassa rakkautta ja viisautta silloin kun elonpoluilla ohjausta tarvitaan. Ja toivon, että ne vielä heiveröiset siivet kantavat kun täytyy kokeilla lentoon lähtöä. Tuo ikä on täynnä mielen mullistuksia ja seuraavana vuonna pitää tehdä niitä suuria päätöksiä tulevaisuuden kannalta, ei ole helppo vaihe ihmisen elämässä. Itse muistan tuon ajan ollen täynnä hämmennystä ja onneksi oma koti oli turvallinen tukikohta, joka auttoi eteenpäin elämässä. Selkeät rajat ja säännöt ohjaavat elämää oikeaan suuntaan ja luovat tarvittavan turvallisuuden tunteen. Kiitos näistä elämänohjeista kuuluu omille viisaille, maalaisjärjellä varustetuille vanhemmilleni. Joskus tuntuu, että maalaisjärjen käyttö on nykyvanhemmilta täysin hukassa. Siitä kärsivät sitten vain ne hukassa olevat jälkikasvut. Ei kuitenkaan pidä yleistää ja elämä opettaa! Tällä kyseisellä rippi-lapsella on onneksi aivan ihana perhe! Se on nykypäivän menoa seuratessa suunnaton siunaus!

Kakustahan tässä piti puhua, taas lähti lapasesta tätin jutut. Kakun kasasin kolmesta kääretorttupohjasta. Väliin laitoin sitruunakiisseliä ja vaniljarahkaa. Päällä olevat koristeet on tehty etukäteen vaahtismassasta. Oikein paljon onnea ripille pääsyn johdosta kauniille ja taitavalle tanssijatyttö Jennille!!




Mini-loma

Mulla on kolmen päivän vapaa!!! Mahtava fiilis. Aion ottaa kaiken irti näistä 72 tunnista, hahaa. Ei paljon pääse lomilla hehkuttamaan meikämanne mut sitäkin tehokkaammin osaan nauttia vapaapäivistä. Aion tehdä...en juuri mitään. Paitsi että aion oleilla suhteellisen paljon metsässä. Torstai-iltana kastuttin Emmin kanssa kivasti kanttarelleja kerätessä mutta saalis lämmitti mieltä. Eilinen päivä meni sairaalanmäellä, ei mitään vakavaa mutta sitäkin sinnikkäämpää vaivaa tutkittiin taas ja ilmeisesti puukkoa tulossa kupeeseen, ei auta. Ei siitä sen enempää. Tänään metsityin Mäyrämäelle siskon perheen luokse ja kerättiin mustikoita heidän lähimetsästä. Mustikat on tosi isoja ja niitä on tosi paljon.

Siskon luona syötiin ja kahviteltiin ja siliteltiin Peppiä, heidän pientä kissaa. Kissat ja koirat lievittävät stressiä, sanoi sisko. Varmasti totta! Eläimet ovat kenelle tahansa parasta luomu-lääkkettä. Toki, jos on hyvin allerginen saattaa vaikutus olla päinvastainen, Uskon kuitenkin, että eläimillä on hyvä vaikutus ihmiseen. Kyllä siinä karkeinkin karpaasi alkaa lässyttää kivasti pikkuisen kissan kehrätessä tyytyväisyyttään lämpimään syliin päästyään. On ne niin söpöjä. Meille piti tulla täksi viikonlopuksi Masi-makkarakoira mutta suuremmat voimat päättivät toisin. Ehkä sitten ensi viikoksi. Masi on ihan parasta terapiaa, viisas pieni koira!!!!


Käytiin tyttöjen kanssa rokkaamassa Hämeenlinnassa. Mulle reissu oli melkolailla ex-tempore tyyppinen ratkaisu. Jostain sain vihiä, että AC/DC:n konserttiin saa vielä lippuja. Otin kontaktia kavereihin ja sain lyhyellä varoajalla kaveriksi rakkaan rokki-ystiksen, Jaanan. Viestejä sateli sinne ja tänne ja lopulta myös rokki-mimmi Heini lähti meidän matkaan. Ketä meitä nyt oli...Heini, Jansku, minä ja rva NaviGee :) Ja vaan n.52 000 muuta!!!! Tää oli mun kolmas keikka, jonka olen nähnyt ja aina se vaan toimii. Hämeenlinna on muuten todella kaunis ja hieno kaupunki. En siis ole koskaan käynyt, enkä tiennyt mitä odottaa. Todella upea paikka. Jotenkin vielä siinä illan hämärtyessä sellainen keski-eurooppalainen tunnelma. Me päätettiin tyttöjen kanssa lähteä sinne uudestaan, joku hyvä bändi ja ROK!! Hienosti meni reissu, järjestelyt toimi kuin junan vessa ja Ac/Dc rokkaa aina! Ainiin, pakko mainita, että keikkaohjeissa oli maininta, että ei kannata tulla omalla autolla. Mie en maksanu parkkipaikasta mitään, en ostanu mitään, rahaa ei menny keikkapaikalla olleskaan. Ja, mikä parasta, oltiin muuten kotona puoli kaksi yöllä, kello oli 01.32 kun oltiin Kouvolassa!!! Yhteiskuljetusbussilla ollut serkkupoika oli kotona n.neljän aikaan aamuyöstä:) Arvatkaas huviksenne kuka ajoi...????




Tulihan sekin,  yks mun lemppareista: Rosie

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti