Leipasin tässä päivänä eräänä yhden rippikakun tai oikeasti kaksi mutta tämä on
se täytekakku. Toinen oli mansikkainen juustokakku. Tytöt halusivat violetteja koristeita ja jotain bling-blingiä. Enhän mie sit hirveesti mitään bling-blingiä siihen saanut mutta ilmeisesti tämä versio kuitenkin kelpasi juhlaväelle ja rippilapsille. Kakun täytteenä oli sitruunakiisseliä ja vaniljarahkakermaa. Tuo violettihan on hyvin holy color, se sopii kyllä hienosti rippijuhlan väriteemaksi.
Sillai kai
Hirveesti on kuvia laittamatta tänne blogiin, on ollut mukamas kaikkee muuta. Kyl mie tääl viel käyn päivittelemässä kuulumisia, harvakseltaan tosin.
Käytiinpäs tässä kevään korvalla taas siellä Lontoossakin. Siellä meitä odotti ihana keväinen kukkaloisto ja aurinko!!! Käytiin Brightonissa päiväretkeilemässä. Ihanan boheemi paikka, suosittelen. Sattui vielä uskomattoman upea helle-päivä meidän merenrantaretkellemme. Käytiin katsomassa se Mamma Mia-musikaalikin ja vietettiin ihania eväsretkiä Hyde Parkissa ja Primrose Hillillä. Camdeniä ei voi olla mainitsematta tässä yhteydesä. Löysin ihanan, pitkään jo etsimäni hopeisen pallero-korun Camdenin korumyyjältä. Se on mun aarre ja sellainen spirit-koru vai pitäskö sanoa stressilelu :) Olihan sillä hintaa mutta olen etsinyt justiinsa tuollaista korua pitkään ja mistäs se sitten löytyikään muualta kuin Camdenistä. Siitä tuli nyt vielä spessumpi kun se löytyi tältä retkeltä. Täytyy sanoa, että minusta on jokaisen Lontoon matkan jälkeen tuntunut aina samalta; tää oli se matkojen matka! Ja taas tuntui siltä. Jotenkin vielä tuo retki meren rantaan teki tästä spesiaalin. Kouvolan kevät onkin sitten ollut hieman toisenlainen. Aurinkoa odotellessa ja sadetta pidellessä on tämä kevät mennyt. Uusi matka on jo varattu syyskuulle. Lontooseen on vaan pakko päästä aina vaan uudelleen!
Kohta alkaa lasten kesäloma. Ensi viikko vielä puristusta, tyttärellä lukiossa ainakin mennään ihan viimeiseen asti täysillä kun koeviikko on meneillään. Peruskoululaiset taitavat vaan tappaa aikaa, ainakin kun lueskelee ja kuullostelee päivän ohjelmaa. Toisaalta aika tylsääkin moinen meno. Mutta onpahan joku päiväohjelma. Hyvää kesälomaa vaan kaikille koululaisille kunhan se loma koittaa. Ja onnea valmistuville ja ylioppilaille. Ensi viikonloppuna monessa kodissa juhlitaan.
Masi The Lainakoira on saapunut meidän perheen iloksi. Ensimmäisenä päivänä se oksensi mun jaloille ja kakkasi eteisen lattialle. Olisiko hieman mielenosoituksellisesti tehnyt näin. Ovat emäntänsä kanssa olleet todella tiiviisti yhdessä viime aikoina ja nyt pitkästä aikaa hoidossa, en tiedä? Voi miten nolona kaveri oli eteisessä korvat luimussa kun saavuimme kotiin mummola reissulta. Emme edes olleet kovin kauaa, joten totesimme tämän tapahtuneen olleen osoitus läheisriippuvaisen pikku-murun yksinäisyydestä. Nyt ei kaveria jätetä! Joku on aina paikalla, tosin lapset menevät kouluun ensi viikolla maanantaina ja tiistaina mutta onneksi heillä lyhyitä päiviä. Loppuviikon olenkin kotona, joten seuraa on ja läheisyyttä pienelle <3 Masi on ihana. Ja kyllä huomaa, kuinka tärkeäksi tämä pieni karvakorva on muodostunut elon tiellä emännälleen. Kuinka paljon pieni koira voi antaa ehdotonta rakkautta ja turvaa kun elo heittelee kiviä polulle. Lemmikit pysyvät rinnalla ehdoitta.
Toivotaan aurinkoa ja lämmintä tuleville juhlille ensi viikonlopulle ja sitten alkaakin jo kesäkuu. Hyvää lomaa kaikille sen aloittaville!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti