Maailman paras kahvikakku

Tässä todella hyvä kakkuohje, eikä ole edes vaikea, nyt jauhot pöllyämään! Sain ohjeen ystävältäni ja ohje on alunperin Sara la Fountainin reseptikirjasta.

Taikina:
200g margariinia tai voita
3 dl sokeria
3 kananmunaa
2 tl vanilja-aromia, käytin vaniljakreemi jauhetta
2 ½ dl kermaviiliä
5 ½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
½ tl ruokasoodaa
½ tl suolaa

Murotaikina:
1 ½ dl ruskeaa sokeria, käytin Muscovado-sokeria
1 dl vehnäjauhoja
2 tl kanelia
ripaus suolaa
3 rkl margariinia tai voita

Kuorrute: 
2 dl tomusokeria
1 dl vaahterasiirappia

Vaahdota margariini/voi ja sokeri vatkaimella kuohkeaksi. Lisää ensin kananmunat yksitellen edelleen sekoittaen ja sitten vanilja-aromi ja kermaviili. Sekoita hyvin.
Sekoita erillisessä kulhossa jauhot, leivinjauhe, ruokasooda ja suola hyvin keskenään. Lisää lopuksi kuivat aineet margariini/voi-sokeriseokseen ja taikina on valmis.
Valmista seuraavaksi murotaikina. Mittaa kulhoon ruskea sokeri, vehnäjauhot, kaneli, suola ja margariini/voi. Nypi ainekset sormilla sekaisin. Kaada puolet taikinasta voideltuun pyöreään irtopohjalliseen vuokaan ja ripottele päälle puolet murotaikinasta. Kaada murotaikinakerroksen päälle toinen puoli taikinasta ja viimeiseksi kerrokseksi loput murotaikinasta.
Paista kakkua 180 asteisessa uunissa 50-60 min. Kun kakku on kypsä, tee kuorrute sen jäähtyessä.
Sekoita tomusokeri ja vaahterasiirappi tasaiseksi seokseksi. Pursota kakun päälle haluamallasi tavalla. Pakastepussista saat kertakäyttöisen pursottimen; kaada kuorrute pussiin, leikkaa yksi kulma pois ja pursota.
Kakku vain paranee vanhetessaan kun säilytät sitä foliossa! Nam!

Kesästä

Kesä on ollut kiireinen, blogiakaan en ole ehtinyt päivittää. Meidän perheen kesän kohokohta oli rakkaan tyttäremme rippijuhlat. Meillä oli ihana, aurinkoinen ja todella tunteikas päivä. Päivästä jäi mieleen kiireetön ja kodikas tunnelma. Kyynel vierähtää vieläkin silmäkulmaan kun mietin sitä tunteikasta duettoa, jonka sisareni ja mieheni tyttärellemme esittivät. Siskoni lauloi ja mieheni säesti häntä kitaralla. Itkusta ei meinannut loppua tullakaan, voi kuinka kaunista! Kiitos vielä rakkaat <3 Päivä ja kotimme täyttyi myös ihananista, rakkaista läheisistä, ystävistä ja naapureista, jotka tekivät konfirmaatiopäivästä iki-muistoisen. En tule koskaan unohtamaan myöskään tyttären kasvoilla loistanutta hymyä, joka valaisi huoneen ja kaikkien sydämet. Hän oli niin onnellinen ja päivä oli hänen mielestään niin täydellinen, että illalla pitkän päivän päälle tirahti onnen kyyneleet. Päivää voisi kuvailla lyhyesti; päivä oli kaunis!

Tytär lähti rippijuhlien jälkeisenä päivänä viikoksi Lontooseen rakkaan ja pitkäaikaisen ystävänsä kanssa. Tytöt menivät tuttuun perheeseen hoitamaan perheen pikkuista poikaa ja saivat samalla viettää ilmeisesti vuosisadan helteisimmän viikon Lontoossa. Heillä oli ollut upea reissu ja olen tytöistä NIIN ylpeä, että voisin haljeta. Tämä kaksikko pystyy mihin tahansa kun voimansa yhdistavät. Todella reippaita ja luotettavia nuoria. Ja kuinka ollakaan, olemme tämän tyttäreni ystävän äidin kanssa myös sydänystäviä ja totesimme hänen kanssaan kuinka iloisia olemmekaan siitä että työt saivat kokea tämän yhdessä! Tämä kokemus ja matka lujittaa varmasti entisestään näiden tyttöjen ystävyyden liittoa! He tulevat aivan varmasti olemaan ystäviä läpi elämän, heillä on sen kaltainen yhteys, ystävyys ja sydämen tahto, there`s  something very special <3

 

Tämä oli se sisareni meidän rippijuhlissa laulama 

laulu, joka kertoo kaiken 

tuosta kummallisen keijukaismaisesta 

satuolennosta, minun rakkaasta tyttärestäni. 

Hänessä on jotakin todella ainutlaatuista