lauantai 26. marraskuuta 2011

Heppa-tytön kakku


15-vuotta, eikä suotta! Heppa-tyttö forever. Heppa-tytöt ovat ihan oma lukunsa. Jokainen muistaa omasta nuoruudestaan tai lapsuudestaan ainakin yhden heppa-tytön, joka laittoi itsensä likoon heppojen takia ja käytti kaiken vapaa-aikansa heppa-tallilla notkuen. Oman huoneen seinät dekoreerattiin hevosten kuvilla ja kotiin tilattiin kaikki mahdolliset hevosista kertova journalismi. Siellä tallilla ei tosin juurikaan niin vaan notkuttu vaan tehtiin töitä hartia voimin!

Itse en koskaan niin paljon intoutunut niistä hepoista, että olisin ratsastamaan uskaltautunut mutta luin Merja Jalon Nummelan Ponitalli-sarjan varmaan ainakin kolmeen(toista) kertaan läpi. Ihan huippu!!!! Tytär jatkaa samalla linjalla samoja kirjoja lukien ja olen saanut näin siirrettyä ponitalli-kirja sarjan ainakin yhdellä sukupolvella eteenpäin.



Ratsastamaan uskaltauduin ekan kerran n. 19-vuotiaana ja se on tarina sinänsä, huhheijaa. Jo se, että pääsin sinne hevosen selkään saa minut ihmettelemään kuinka joku voi tehdä moisen maraton suorituksen ihan vaan huvin vuoksi ja monta kertaa...päivässä tai viikossa! Hevonen eläimenä herättää minussa suurta kunnioitusta. Kun istuin sinne selkään (tai siis kun lopulta pääsin hevosen selkään ja istuin siellä vihdoinkin oikein päin :D), tunsin itseni suuremmoiseksi ihmiseksi. Tosin siitä eteenpäin elämä menikin sitten alamäkeä, koska tätä suuren suurta eläintä täytyisi myös osata käsitellä ja saada sen luottamus ja sitä kautta kunnioitus. Se vaatiikin sitten jo melkoisen määrän kokemusta ja harjoittelua ja suonkin moiselle osaamiselle syvän niiauksen. Kuinka kaunista onkaan katsoa esimerkiksi kouluratsastus kilpailuja; kauniita eläimiä, kauniita ja ylväitä ihmisiä niiden selässä tekemässä uskomattomia liikeratoja eläimen kanssa taydellä molemminpuoleisella luottamuksella. Aivan käsittämättömän upeaa. Tai sitten ne vanhat länkkärileffat, joissa intiaanit ratsastavat sulavasti ilman satulaa, waude! Vaatii taitoa ja rohkeutta päästä hevosen pään sisään ja hallita jotakuinkin 400 kg painoinen eläin ja näyttää vielä siltä, että tämä on helppoa juu. Helppoo se ei oo voin kertoo....mutta hevoset ovat nuorille ja varttuneemmille ihmisille aivan upea harrastus. Se opettaa aitoa välittämistä ja empatiaa, kehon hallintaa ja keskittymistä. Samalla kun eläin ja ihminen tekevät yhdessä hyvää, mieli ja keho voivat paremmin!




 Kakussa oli:

4 munan suklainen kakkupohja

väleissä oli omatekemää omenahilloa ja suklaamoussea

pursotukset tein Flora Vispyllä kahdella värillä

kuva on piirretty vaahtokarkkimassalle elintarviketussilla

koristeet on tehty marsipaanista



Hyvää syntymäpäivää 15v. heppatytölle!!

t.Jaanan Kakkupuoti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti