Gerbera-rippijuhlakakku pojalle

Pojalle toivottiin "värikästä" kakkua rippijuhliin ja minä tein suomettuneen sini-valkoisen. Joteskin mun mielestä tää nyt vaan toimi ja oli jokseenkin tyylikäs. Kakku oli ihan pirun korkea (kiitos mun runsaiden täytteiden) ja en meinannut saada massaa millään asettumaan. Siihen nähden suhteellisen tytyväinen olen tulokseen ja toivotaan, että kakku oli mieleinen. Kakun välissä oli sitruunakiisseliä ja vaniljamoussea. Gerberat ja pienet kukat olen tehnyt vaahtokarkkimassasta. Hyvää juhlapäivää huomisille rippilapsille!

Hajatelmia

Tämän viikon teemana on ollut niin mun kesäflunssa kuin lainakoira Masin vierailu. On se ihana koiruus, niin rakas. Onneksi saatiin vielä muutama päivä jatkoaikaa vierailulle. Alunperin Masin piti kotiutua jo torstaina mutta saimme Masin mamin ylipuhuttua ja Masi jäi meille vielä pariksi päiväksi. 

Kesäflunssa tuli aivan puun takaa, tai oikeastaan ei edes ollut mitään flunssaa vaan kuumetta kolmena iltana. Syytä ei löytynyt, todennäköisesti jonkunsortin flunssa se sitten oli. Onneksi helpotti. 

Tällä viikolla on huoli painanut mieltä myös rakkaasta ystävästä ja hänen voinnistaan. Toivotaan, että tilanne selviäisi nopeasti ja kaikki olisi ihan hyvin. 

Toisen ystävän uusi rakkaus ja elämän uusi toiveikas ja onnellinen suunta ovat taasen saaneet hymyn huulille ja ilon tunteen lämmittämään sydänalaa. Olen NIIN onnellinen hänen puolestaan ja toivon heille pelkkää hyvää. Tämä pitkäaikainen rakas ystävä on todella onnensa ansainnut! Ihanaa. Toivottavasti nähtäisi pian? On tämä elämä kummallista ja sen käänteet ihmeellisiä. Olen tällä viikolla ollut kovin mietteissäni ja pohtinut syntyjä syviä. En tiedä miksi, mutta jokin painaa mieltä. Mun korvasienimäisillä aivoilla on tosin tapana pyöritellä asioita niin ja näin ja taas kohta uudestaan ja päänsärkyhän siitä seuraa ja monasti myös itku. Kaipa näillä kaikilla kummallisilla käänteillä sitten lopulta on jokin tarkoitus? 

Werlassa vietettiin juhannusta taasen ja kelikään ei ollut pöllömpi. Makasiinikahvilasta haettiin leipää ja mökillä grillattiin ja saunottiin. Heitin sen talviturkinkin pois vaikka vesi oli aivan jäätävän kylmää. Ei sitä nyt oikein uimiseksi voinut sanoa, parit nopeat nykäsyt ja nopeasti takaisin saunan suloiseen lämpöön. Iltasella ajeltiin katsomaan Verlan kokkoa ja yövyttiin mökillä. Aamulla pakattiin kamat autoon ennätysvauhdilla, sen verran rapiasti sateli vettä että lähdettiin kaupunkiin sisähommia puuhastelemaan.

Mun lempimaisema kokkojen jälkeen myöhään iltasella

Masi jatkaakin oleilua vielä huomiseen, joten saamme nauttia tämän ihanan eläinystävän seurasta vielä tovin. Jalkapallo rytmittää tämän perheen elämää ja tälläkin hetkellä alakerrasta raikuu hirvittävä meteli kannustushuutojen muodossa....milloin noi kisat loppuu? Huomenna ajattelin käydä tsekkaamassa mun kanttarelli-kätköt, me nimittäin Masin kanssa löydettiin kanttarelleja eilen pitkällä metsälenkillä. Tosin ne oli tosi pieniä mutta mulla onkin mehevät mestat. Katotaan miten meidän käy.
Tää olikin nyt aikas haperoinen päivitys mut niin on ollut elokin...heiveröistä ja haperoista. Ehkä nahka tästä vahvistuu ja tarinat selkenee. Nyt on jotenkin ihan ding-dong-meininki ja jutut aivan supercalifragilisticexpialidocious! 

Stella-kakku

Pieni ja suloinen Nemi-tyttö täytti 2 vuotta ja sain kunniakseni tehdä hänelle Angry Birds-kakun. Kakun väliin toivottiin mansikkaa ja tein sen mun "aina varman" mansikkamoussen. Nemin ilme oli ollut näkemisen arvoinen kun kakku nostettiin pöytään. Muutkin vieraat olivat ihastelleet kakkua ja se sai paljon kiitosta! Pahainen paakari ei voi olla kuin tyytyväinen saamaansa hehkutukseen ja toivottaa pienelle tytölle onnea syntymäpäivänsä johdosta! Tämä oli taas kiva projekti, näist mie tykkään :)

Stella eestä ja Stella takaa...

Juhannus

Kohta pakataan auto täyteen...toppavaatteita ja villasukkia :) no ei vaan, ja lähdetään viettämään juhannusta Werlaan. Keli on ainakin nyt ihan kaunis, lämmintä päälle niin ei palele. Syödään hyvin ja saunotaan. Katotaan päivän kuluessa, jäädäänkö yöksi. Poika lähti jo eilen kaverinsa mökille Vuohijärvelle. Sinne lähti neljä y-kromosomi kaveria tämän perheen iloksi. Pieruhuumori kukoistaa. Soittelin töistä pojalle eilen, että onko saanut mitään pakattua. Poika vastasi; "Joo, oon pakannu. Noi viime vuotiset koulukirjat, poltetaan ne poikien kanssa kokossa. Meil on kirjakokko!" Jahas, soitin sitten kaverin äidille, et katotko mitä sillä on päällä? Tod.näk. jalkkisshortsit jalassa ja jalkapallo kainalossa! Sinne se nyt lähti, kai sillä oli jotain muutakin siellä kassissa kuin ne kirjat.

Me ripustetaan mökillä vanha ration romisko mökin nurkalle ja käännetään yle radio suomen kanavat kaakkoon ja radiostahan soi randomina tää biisi; Tähdet meren yllä. Kuuluu NIIN mun juhannukseen! 

Eipä muuta kuin Hyvää juhannusta kaikille ja pitäkääs itsenne lämpiminä, kirjakokolla tai ilman :D

Hello Kitty-kakku

Pikku Elsalle tehtiin toiveiden mukainen Hello Kitti-kakku, niinkuin Elsa itse tätä kisulia kutsuu. Väleissä oli ehkä kuitenkin enempi aikuisen makuun appelsiini- ja lakritsamousse taytteet. Mun mielestä ne oli oikein makoisat ja komppasivat hyvin yhteen mutta lapset pitävät enemmän miedommista mauista ja lakritsi kakun välissä jäi syömättä. Siskolle voi aina ehdottaa uusien makujen kokeilua ja nyt on nämäkin täytevaihtoehdot testattu. Onnea pikku-Myylle eli Elsalle <3 Kummi-tytöstä kasvaa kovaa vauhtia varsinainen oman elämänsä Peppi Pitkätossu, tekee mitä haluaa ja nauttii siitä. Siitä tulee jonkinsortin taiteilija, sanokaa mun sanoneen. Geenitkin on melko vahvat siihen suuntaan!

Ainiin, kuvaa katsoessa muistin tämänkin kakun vääntämiseen liittyneen draaman. Mulla ei ollut kakkua aamusella vääntäessä mustaa marsipaania lainkaan, joten piti "maalata" elintarvikevärillä mustaksi tuota vaahtismassaa, huoh! Aika hirveen näköiset nuo viikset, hih! Onneksi meni ns.omaan käyttöön...

Hemmottelua Tallinnassa ja muita toimistohommia

Varattiin jo keväällä ystävien Minnan ja Ullan kanssa Tallinnan matka kesän alkuun ja kyl meil olikin mukava matka. En ole ehtiny päivittää kuulumisia tännekään kun olen ollut reissun päällä. Matka tuli täydelliseen ajan kohtaan. Olin aikas lailla hemmottelu-loman tarpeessa kun ollaan nyt pari viikkoa oltu tuolla sairaalan labrassa ja ihmetelty suuren maailman menoa. Teki kyllä kutaa päästä hieman relaamaan mukavassa seurassa. Yövyttiin Kalev Spa:ssa, ei nyt mikään luxus-hotelli mutta sijainti erinomainen, hyvä aamupala ja ihan siisti. Menomatkalla nautittiin laivan seisovasta pöydästä herkkuja ja istuttiin rauhassa ja päivitettiin kuulumisia. Keli oli lämmin ja aurinkoinen ja merenkäynti rauhallinen. Ihanaa! Naurettiin, hihiteltiin ja relattiin! Hotellista olimme varanneet heti sinne saavuttuamme hotellin esitteen mukaisen "Täydellinen hemmottelu kasvoille ja koko vartalolle"-hoidot meille kaikille yhtäaikaa! Tietenkin kuohujuomalla aloitettin. Voi apua, mie olin NIIN nirvanassa koko hoidon ajan et nukahtelin kesken kaiken ja aina välillä havahduin kun se nainen lopetti hetkeksi valmistellakseen taas jonkun seuraavan läträyksen ja lihan pehmittely-hoidon. Voi elämä et oli ihanaa! 

Siitä sitten naamat hehkeinä ja lihat pehmoisena pantiin vähän parempaa ylle ja paineltiin Vanhaan kaupunkiin, jonne Ulla oli varannut meille pöydän Cru-ravintolasta. Ihanaa ruokaa, ihana ilma, iloisia ja hyväntuulisia ihmisia ja mielettömän hyvä ja asiantunteva palvelu. Istuttiin iltaa siinä terassilla ja nautittiin tunnelmasta, joka oli lähes tulkoon kuin ois istunut jossain vieläkin etelämmässä, niin oli lämmintä ja hyvä meininkileissön! Mentiin nukkumaankin ihan ajoissa, jotta herättiin seuraavana aamuna ajoissa poreammeilemaan, uimaan ja saunomaan Spa-osastolle. Aamupalalla täytettiin vatsat ja siitä sitten Vanhaan kaupunkiin rommailemaan kujille ja ehkä hieman ostoksillekin. 

Ihana matka, kiitos rakkaat Ulla ja Minna <3 Näitä tunnelmia ja hemmotteluhetkiä me ihanat naiset tarvitsemme lisää. Kunnes taas. 

The cat in a tin roof...

Kikernykerö-ruokaa a`la Cru

Mun taide-jälkkäri-pläjäys

Suklaapuodin taiteellisessa pihapiirissä

Vana Tallinn-kaakao,nam

Babyt blurrissa

The ocean

Yx kiva setä toi mulle kivan vanhan oven,
toiselt puolelt se on kauniisti patinoitunu
mut oli niin painava etten jaksanu kääntää

Sitku ihmisel ei oo sillee muuta ni mie sain eilen kotiinkuljetuksella tämmäsen vanhan oven yhelt sedält. Aikas kiva on. Yhtään en tiedä mihin sen laittasisin mut eihän tota nyt voinu jättää ottamatta. Ja autotallin lattial on lojunu jo aikaa noi vanhat pokat ja sisustusteipit, no ne mie oon saanu tehtyy ja niitten paikkakin on katottuna mutku sit se tyssäs ton miehen hirween estoiseen ajatusmaailmaan! Olen nyt kuunnellut selityksiä, kuten esim. se seinä on kivinen ja porakoneest on akku loppu ja, ja, ja, ja....ain on jotain. Eikäkö niihin pokiin pitäs keksii joku fiksu kiinnityssysteemi et ne sais sinne seinälle?! Help! Katsotaan minä herran vuonna ne sinne seinälle saadaan, mie oon tehny oman osuuteni. Ovelle mietin vielä paikkaa....

Pitkään ne loju autotallissa näin...

....mut tällaset niist sit tuli!

Ylioppilaslakki-kakku

Naapurin pojan huomisiin lakkiaisiin tein ylioppilaslakki-kakun juhlien turkoosiin teemaväriin sopivilla ruusuilla. Kakkupohja on suklainen. Toiseen väliin laitoin vadelmamoussea ja toiseen väliin keitin vadelmahilloa ja sen päälle laitoin suklaarouheella twistattua vanilja-mascarpone moussea. Koristeet tein itse vaahtismassasta. Oikein hyvää juhlapäivää ja valtaisat onnittelut kaikille valmistuville, koulunsa päättäville ja tuoreille ylioppilaille!

Yhtä juhlaa

Tyttärelle väännettiin tiistai-iltana kampausta; minä googletin ja you tube neuvoi...whuh...kyl siit tuli ihan kaunis mutta yö teki tehtävänsä ja nuttura oli aamulla poskella, joten tytär oli sipaissut tukan kiinni normimeiningillä. Äiti pinkoo niin aikaisin töihin, ettei minusta juuri apuja ole aamuisin. Kuvat otettiin tiistaina yömyöhällä yläkerran vessassa muistoksi kampauksesta. Lupasin kuitenkin lauantai-aamuna olla virkeä ja käkertää tyttärelle kampausta päättäjäisiin. Eräs aikakausi päättyy, yhdeksäs luokka ja peruskoulu on sitten taputeltu ja syksyllä odottaa uudet haasteet toivottavsti siinä viereisessä Lyskan rakennuksessa. Sinne hän ainakin toivoisi pääsevän ja pääseehän se! 

Huomenna mennään naapuriin juhlimaan tuoretta ylioppilasta ja toivotaan meille ja kaikille muillekin juhlijoille mukavaa ja toivottavasti kuivaa säätä. Naapurin nuori mies on päässyt töihin ja jakaa aamupostia. Hän oli jo ilmoittanut äidilleen, että talvella en sitten polje tätä himputin Jopoa :) On kyllä ollut tälläkin viikolla melko kosteat kelit postipojan polkea pitkin kylän raitteja. Jos vaikka talveksi pääsisi postille sisähommiin ennenkuin astuu tammikuussa armeijan harmaisiin. Siihen loppuu ajatustyö joksikin aikaa, kunhan tekee mitä käsketään niin helpolla pääsee.

Poikani, armas karvakorvani, kunnostautui näin viimeisen päivän kunniaksi...taas! Ja huah! Hänen opettajansa soitti minulle ihan sovitusti, koska olemme säädelleet syksyisen leirikoulun bussieloa. Olen kysellyt tarjouksia eri firmoilta ja niistä tarjouksista oli tarkoitus sopia. Sovittiin asiasta ja puhelun lopuksi kiiteltiin vielä kuluneesta vuodesta ja toivottelin opelle hyvää kesälomaa kun hän, että by the way....Antti ja Aku, eli tunnetaan paremmin nimellä "Duutsonit", olivat tänään 6-luokkien lähtöjuhlassa häiriköineet seuraamuksella, että ope oli laittanut poijjaat rehtorin kansliaan puhutteluun! Ope;"Ei siinä ollut vaihtoehtoa, kun pojat eivät useista kielloista ja huomautteluista huolimatta uskoneet open sanaa! Kyllä ne sieltä sitten katuvaisena tulivat ja anteeksi pyytelivät." Minä;"Että tämäkin vielä?!?! On se hyvä, että huomenaamulla kaveria odottaa Käpylän kirkossa kirkon menot ja Suvivirren veisaus; Jo joutui armas aika ja suvi suloinen! Sitten lomalle lompsis ja jää koulutöllöilyt vähäksi aikaa ja alkaa piiiiittkääää kesä...home alone! Täytynee tarkistaa vakuutukset ;)

Emmin yöllinen lettikampaus

Dusty-kakku

Lentskarit-elokuvan hahmot ovat varmasti  tuttuja kaikille pikku-pojille. Itse en ole kyseistä leffaa nähny eikä nämä leffan hahmot olleet entuudestaan tuttuja mutta onneksi voi aina googlettaa. Jimi toivoi Dusty-kakkua synttäreilleen ja siihen piti saada "suklaata ja mansikkaa ja Mersun logo!" Määrätietoiselle kaverille tuunattiin toiveiden mukainen kaakku ja kuulemmas ol hyvää. Hauskasti kuvien värit eroavat toisistaan paljonkin mutta yläkuvan oranssi sävy on lähempänä oikeaa. Kakku oli laktoositon ja gluteeniton.

Photo Mari Niemelä

Rokkia ja rauhaa

Käytiinpä eilen tyttöjen kera joraamassa Tokelan <3 tahtiin Rokki-baarissa. On se hyvä! Aloiteltiin iltaa meidän keittiössä, syötiin kinuski-safkaa ja otettiin parit kylmät sipakat. Syömisen jälkeen jatkettiin matkaa kaupungille ja hakeuduttiin terassille, kelihän hiveli kuin jossain etelänmaalla konsanaan. Aurinko paistoi ja kylmä olut ei ole pitkään aikaan maistunut paremmalta. Terdellä tavattiin tuttuja ja lyöttäydyttiin samaan pöytään ja ehdittiin istua n. kymmenen minuuttia mukavia jutustellen kun perussuomalaiset junttapullat lensivät viereisestä kapakasta pihalle ja alkoivat siinä terassin nurkalla tapella!!! Akka kiljui kuin sikaa tapettais ja örveltävä nuorisojoukkio ympärillä huitoi toisiaan nyrkein. Jee, ihana ja idyllinen terassi-hetkemme päättyi siihen, että virkavaltahan se sieltä ajeli paikalle ja hajaannutti öykkäröivän nuorisojengin. taisi yksi heistä päästä maijan takaritsallekin istumaan. Äänekäs ja apua kiljuva nuori rouva jatkoi kiljumistaan poliisiauton pois ajaessa sen vierellä juosten. Taisivat sinivuokot viedä potentiaalisen isäntäehdokkaan huilaamaan aseman betonilattialle. Kiljunnan vaimetessa mietimme porukalla tätä alkaneen kesän ja lämpimien kelien mukanaan tuomaa joka keväistä ilmiötä. Talvi on ryypätty ja potkittu toisiansa päähän sisätiloissa ja heti kun aurinko hivenen lämmittää, tullaan ulos bunkkereista ja lähdetään tekemään samaa ihmisten ilmoille, voi pyhä jysäys!!! Kellokin oli tosiaan jotakuinkin puoli kymmenen illalla, joten johan sitä siihen aikaan on syytäkin lähteä selviämisasemalle...uskomatonta....

Onneksemme tämä jengi hajaantui nopeasti nähdessään sinivalkoisen auton ja saimme jatkaa iltaa mukavassa seurassa ja nauttia viileistä virvokkeista hyvällä fiiliksellä. Siitäpä me tytöt hiivimme rokki-baariin ja siellä me jorattiin ja rokattiin ja jorattiin ja rokattiin!! Meillä oli NIIN mukavaa. Kiitos ihanille naisille seurasta <3

House of Rock

Lopuksi en malta pitää mölyjäni kitusissani vaan yskäisen ulos, että pysykööt Pilkanmaan Pirkot ja Pertit omilla pihoillaan örveltämässä ja tapelkoot siellä kaikessa rauhassa. Suomalaisilla on vielä matkaa eurooppalaiseen terassikulttuurin sisäistämiseen mutta olemme taipaleella. Eilisestä verisestä näytöksestä huolimatta suurin osa lähtee ulkoilemaan hyvällä fiiliksellä ja nauttimaan virvokkeista sivistyneesti, siis pitämään hauskaa! Onneksi näin, talvi on ollut pitkä ja pimeä, aurinkoinen terassikausi on tervetullutta.

Rauhaa ja rakkautta vaan kaikille ja ihanaa terassikesää, nyt kun se alkoi. 

MELROSE It`s in the bag

Helinä Keiju-kakku

Helinä Keiju-kakun tein Kiian 4v-synttäreille. Kuva on Lapuan Leipurin Putiikista tilattu valmis kakkukuva. Olen tilaillut näitä sokeripaperi-kuvia aina kun minun on tarvinnut tilata jotain muuta tarpeellista ja jos on jotain kivoja kuvia ollut tarjolla. Sitten kun oikeesti tarvitsee jonkun kivan kuvan, sitä ei löydy mistään. Tästä kakusta tulikin ihanan herkullisen värinen pienen tytön unelmakakku.

Suklaaunelma-täyte:
2 syömäkypsää mangoa
1 tlk (250g) Mascarpone-tuorejuustoa
2 prk Flora Vispyä
½ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
100 g tummaa suklaata
½ sitruunan mehu

Täyteainekset riittavät pyöreän kakkupohjan kahteen väliin.

Pilko mangot kuutioiksi. Vatkaa Flora Vispy vaahdoksi, sekoita joukkoon sokerit ja tuorejuusto. Vatkaa sekaisin sähkövatkaimella. Pilko suklaa rouheiseksi muruksi. Purista puolikkaasta sitruunasta mehu. Sekoita vaahtoon sitruunanmehu ja suklaarouhe. Levitä vaniljamaidolla kostutetulle pohjalevylle puolet mangopaloista ja puolet täytteestä. Nosta keskimmäinen levy paikoilleen, kostuta ja levitä loput mangopalat sen päälle ja loput täytteestä. Nosta kansilevy paikoilleen ja kostuta. Anna maustua viileässä mieluummin yön yli. Koristele kakku haluamallasi tavalla.

Monenlaisia menoja

Tää toukokuu on erilaisten menojen ja velvoitteiden yhteen sovittelua mutta aina tästä on jotenkin henkiin jäänyt. Kuultiinpa männä viikolla sekin, että työntekoasema menee kiinni ja saamme ilon osallistua toukokuun viimeisellä viikolla muuttopuuhiin. Työntekoasema siirtyy sairaalanmäen tiloihin. Harmikseni muistin, että olin jo aikoja sitten pyytänyt esimieheltä toukokuun viimeistä arkipäivää vapaaksi lakkiaiskakkujen tekoa varten. Esimies kieltäytyi tästä kunniasta ensin, vedoten monien muiden samaiseen vapaapäivätoiveeseen. Eräänä kauniina aamuna oli kuitenkin s.postissa viesti armaalta esimieheltäni, että käy kurkkaamassa sappi (henkilökunnan sis.järjestelmä lomia yms.henkilökohtaista tietoa varten), olen vahvistanut lomapäiväsi! Jiihaa, olen siis LOMALLA muuttopäivänä. Olen elämäni aikana muuttanut ihan vapaaehtoisesti noin 25 kertaa (suhteellisen kevyt arvio ja varmaan alakanttiin), joten näin vanhemmalla iällä tuo muuttaminen ei kuulu ihan top kymppiin, mitä tulee näihin vapaaehtoisuus harrasteisiin. Painelen sitten maanantaina paikan päälle katsomaan, mitä ovat saaneet aikaan. Siitä seuraa kaaosta ja kakofoniaa, sanokaa mun sanoneen. Ja Napakat napsaa! Napakat on paikallisen sanomalehden, Kouvolan Sanomien lukijoiden "vapaa sana"-palsta, melko kiihkeää sanailua ja besser wisser-tyyppistä tyylittelyä. Palstan aiheina on milloin rakkaiden naapurien parveke-tupruttelu, milloin kengän pohjaan tarttunut koiran paska ja ainainen nahistelu siitä kuka lehden lukijoista keksii parhaimman säästöehdotuksen kaupungin talouden pelastamiseksi. Toinen toistaan nerokkaampia ihmisiä tuntuu riittävän, jos palstaa on uskominen. Tällä kaikella sekavalla sepostuksella haen perusteluja sille, että jos joku niinkin tarpeellinen toimipiste kuin paikkakunnan terveysaseman laboratorio, siirretään yht äkkiä muualle ja tiedottaminen aloitetaan hyvin myöhään (luetaan: liian myöhään!), mehkalahan siitä nousee. Tämän kyseisen terveysaseman sijainti keskeisellä paikalla on hyvä monelle, etenkin vanhenmman sukupolven edustajalle ja sairaalanmäelle meno tulee olemaan haaste. No tärkeämmät ihmiset ovat taas asiasta olleet päättämässä, eikä pieni ihminen asialle mitään mahda. Onnekseni en ole edes niitä tavaroita muuttamassa, joten I rest my case.

Katsoitteko Euroviisuja? It ain`t over until bearded lady sings! Ja hän voitti. Minä en tykännyt, täysin kopioitu mutta jotenkin halpis Bond-tunnari, liian suunniteltua, jak! Ja sit se, että pitää olla jotain "outoa ja erikoista", jotta muistetaan. Mitä oudompi, sitä enempi ääniä. Meidän Seinäjoen rokki-pojat sen sijaan pärjäsivät hyvää musaa soittamalla oikeassa (tais olla ainut) rock-bändissä, aivan loistavasti!! Hyvä jätkät! Ja olihan ne ihan huippu söpöjäkin.

Minä rakastuin ensi kuulemalta tähän Country-henkiseen Alankomaiden biisiin. Olen sitä mieltä, että yksinkertaiset biisit ovat parhaita ja vielä ihana slide-kitara, jeiii....

Meillä on töissä sijaisena Outi, joka tekee ihania helmikoruja. Pyysin häneltä, että tekisi minulle yksinkertaisen, lasisen ja hopeisen rannekorun. Sain tällaisen, eikö olekin aivan ihana? Outi teki tämän mittatilaustyönä minulle, koska minulla on kapea ranne ja kaikki kaupan korut ovat liian isoja. Tämä on täydellinen. Outi`s Jewelleryn yhteystiedot löytyy tällä hetkellä vain Facebookista mutta esim. minun kautta saa Outiin yhteyden, jos haluaa häneltä jotakin ostaa. Hän tekee kaulakoruja, rannekoruja, avainkaulanauhoja yms. Valmiita koruja on mieletön määrä mutta varmasti saat myös halutessasi tilaustyön.

Nyt nauttimaan siskon tyttöjen, Saaran ja Elsan seurasta. Ovat meillä yökylässä, vanhemmat lähtivät isolle kirkolle Esko Salmisen seuraan Kansallisteatteriin. Meillä sen sijaan on luvassa ihan varmasti jonkin sortin teatteria ja sirkushuveja kun tämä Kiljusen herrasväki järjestää kohta lettukestit! Pitäkääs lystikäs viikonloppu, meillä ainaskin on!

Sipulipiirakka

Kuva Terhi Katajala

Sipulipiirakka:
(6 palaa)
1/4 dl perunahiutaleita 3/4 dl vehnäjauhoja 1/4 tl leivinjauhetta 1/4 tl suolaa 25 g voita 1/2 dl vettä
Täyte:
3 punasipulia
3 salottisipulia 25 g voita 1 rkl sokeria 1 rkl tummaa balsamikastiketta 1 kananmuna 1 dl cheddarjuustoa raastettuna 1/2 tlk (à 250 g) mascarponejuustoa 1 rkl pinjansiemeniä 2 oksaa timjamia Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Sekoita pohjataikinan kuivat aineet keskenään. Sulata voi. Lisää se ja vesi kuiviin aineksiin. Sekoita, kunnes perunahiutaleet ovat imeneet nesteen ja taikina kiinteytyy. Painele käsin taputellen taikinasta leivinpaperille pyöreä piirakkapohja. Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa noin 10 min. Valmista täyte. Kuori ja viipaloi sipulit. Kuumenna pannulla voi ja sokeri. Asettele sipuliviipaleita pannulle vieri viereen. Älä laita viipaleita päällekkäin, vaan toista paistaminen niin monta kertaa, että saat kaikki viipaleet käsiteltyä. Pienennä lämpöä ja anna viipaleiden hautua pehmeiksi keskilämmöllä noin 5 min. Käännä sipulit varovasti, kun alapuoli on saanut kunnolla väriä. Anna myös toisen puolen pehmetä ja ruskistua. Kun viipaleet ovat läpikuultavia, valuta päälle tipoittain balsamikastiketta. Sekoita muna ja juustoraaste Mascarponen joukkoon. Levitä esipaistetulle taikinapohjalle ensin juustoseos ja sen päälle sipuliviipaleet. Paista piirakkaa vielä 20–30 min. Paahda pinjansiemeniä kuivalla pannulla koko ajan sekoitellen, kunnes ne saavat väriä, noin 5 min. Koristele valmis piirakka paahdetuilla pinjan-siemenillä ja riivityillä timjamin lehdillä. Tarjoa vihersalaatin kanssa.

Äiti-ihmisen äitienpäivä aaton mietteitä

Melkoisen kiirettä pitänyt viime aikoina työelämässä. Törmään tämän tästä ajatukseen, olenko sairastunut dementiaan? Unohtelen asioita ja jätän asioita hoitamatta unohdusten takia. Inhimillistä mutta sangen noloa! Unohdin viime viikolla perjantaisen pojan jalkapallojoukkueen kioskivuoron. Tulin myöhään illalla kotiin tyttären tanssikoulun kevätnäytöksestä kun jo ovella mies avautui nolosta tilanteesta kioskissa. Olin luvannut leipoa sinne suolaiset myytävät ja niitähän ei sitten siellä ollut. Mulla löi täysin tyhjää hetken ajan.....miten ihmeessä olen voinut tulla töistä kotiin ja laitella ruokaa ja touhuta kaikenlaista lainkaan muistamatta koko asiaa? Plus, että pojat teki lähtöä sinne Sarkolaan peliin eikä mulla leikannut edes siinä vaiheessa, että jotain olisi pitänyt laittaa heidän mukaansa kioskiin!!!!??? Yömyöhällä kirjoittelin pahoittelu-viestiä kioskivastaaville. Karvas pettymys kirveli silmäkulmaa, kun odottelin Nukku-Mattia. Taas myöhästyi yövuorosta mokoma peijooni.

Tällä viikolla olen ollut yhteydessä vakuutusyhtiöön erään Iphone-selkkauksen jälkimainingeissa. Maksuksihan se menee, ei auta. Puhelinta ei voi korjata vaan käytännössä se menee niin, että tilalle tulee "korjaamolta" uusi puhelin à n. 400 euroo!! Et silviisii! Noh, vakuutusherra kertoi, että maksamme omavastuu osuuden eli 150 euroo mutta silti mun kurkkua kuristaa ja kainaloissa kihelmöi. Tuohan on markoissa likimain 900 markkaa, tsiisus! Ja tästäkin sain tyttäreltä palautetta; "oot NIIN kalkkis, aina otat noi markat mukaan keskusteluun! En edes tiedä mitä ne on!!!" Noh, tokaisin hänelle vain, että minäpä tiedän. Ne on mulle realismi-terapiaa parhaimmillaan. Otin vakuutus-asian tiimoilta yhteyttä myös tämän tapauksen toisen osapuolen äiti-ihmiseen ja hänen kanssaan keskusteltiin siitä, miten mahdottomaksi kaiken ns.korjaaminen on mennyt. Uskomatonta, uutta vaan tilalle kun mitään ei enää voi korjata! Hän kertoi, että heillä oli seuraavalla viikolla Iphone-selkkauksesta ollut uusi tilanne. Poika oli tullut ilman silmälaseja koulusta ja äiti oli tivannut niiden perään. Poika oli kaivanut repusta ropellin malliset ent.silmälasit. Poika oli...taas...potkinut jalkapalloa ja pallo oli pompannut maasta, ottanut kimmokkeen kohti kaverin naamaa ja rest is history. Ei muuta kuin optikolle, ei niitä uskaltanut ruveta entiseen kuosiin itse vääntelemään. Kysyin varovasti, että oliko meidän pojalla mitään tekemistä tämän tapauksen kanssa mutta tällä kertaa vastaus oli kielteinen! Huh!

Tänä aamuna avasin ääntäni tuloksella, että koko perhe paineli ovesta ulos "auto-ajelulle." Äänen avauksen aiheena oli omien jälkien siivoaminen ja toisten huomioon ottaminen tässä huushollissa. Käskin pojan mennä imuroimaan hiiren paskat (kutsuma nimi tekonurmen mustille irto palleroille) eilisen pelin jäljiltä alakerran lattialta ja hän makasi yläkerran lattialla selällään venytellen ja vastasi käskyyni: "Ei o aikaa!!" Tästäpä äiti-ihminen lievästi sanottuna hermostui ja käskytti välittömästi ilman viivettä hoitamaan homman ja löi vielä kaksi roskapussia kaverin matkaan alakertaan kun oli jo menossa. Siinä sivussa annoin sitten tulla pään sisäistä kuohuntaa ja sanallista sivallusta oikeen koko rahalla tälle haukottelevalle ja jähmeälle seurakunnalle, jonka jälkeen hela jengi päättikin ottaa ja lähteä pikku ajelulle!

Hiljaisuuden tultua menin alakertaan avaamaan ovea kakun hakijalle ja huomasin, että hiiren paskat oli edelleen lattialla ja eteisessä lojuvien roskapussien yli oli kävelty kolmasti!

Eli vuoden äiti-palkintoa tässä odotellessa, 

OIKEIN HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE ÄIDEILLE!!